Ohjeita kouluille


Olemme koonneet erilaisia elämänkatsomustiedon opetukseen, sekä koulun yleiseen toimintaan liittyviä ohjeita. Kannattaa tutustua myös Kantelupukki-palvelun mittavaan tietopakettiin.

Elämänkatsomustiedon opetuksen aloittaminen

Elämänkatsomustietoa (ET) opetetaan jo suurien kaupunkien kaikissa kouluissa, mutta pienimmissä  kunnissa ei välttämättä ole vielä jokaisessa koulussa ET:n opetusta. Esittelemme lyhyesti ET:n opetuksen aloittamiseen ja opetusjärjestelyihin liittyviä asioita opettajien, kunnan opetusviranomaisten sekä vanhempien näkökulmasta. Ohjeet koskevat ensisijassa alaluokkien ET:n opetusta.

  1. Rehtori / sivistystoimenjohtaja / koulutoimenjohtaja: Tarkista, että kunnan kouluunilmoittautumislomakkeet ovat ajan tasalla. Nykyisen lainsäädännön mukaan uskontokuntiin kuulumattomille opetetaan elämänkatsomustietoa. Tarkista myös, että esim. ”tervetuloa kouluun” -oppaassa annetaan oikeaa tietoa ET:n opetuksesta.
    • Hyvin laadittu kouluunilmoittautumislomakke on käytössä Tampereella. Lomakkeessa tiedustellaan ainoastaan uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumista. Jos oppilas ei kuulu mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan, sijoitetaan oppilas suoraan elämänkatsomustiedon opetukseen. Helsingin Tervetuloa kouluun -opas (s. 8) kertoo asiasta seuraavasti: Uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetukseen osallistumisesta ilmoitetaan kouluun ilmoittautumisen yhteydessä. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvat oppilaat ohjataan evankelis luterilaisen ja ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluvat ortodoksisen uskonnon opetukseen. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomat oppilaat ohjataan elämänkatsomustiedon opetukseen.
  2. Rehtori: Huolehdi ET:n sijoittamisesta lukujärjestykseen. Usein kouluissa, joissa aloitetaan ET:n opetusta, tulee aluksi yhdysluokkia, eli esimerkiksi luokkien 1-3 ja 4-6 oppilaat opiskelevat ET:tä omissa ryhmissä. Mikäli mahdollista, katsomusaineet kannattaa sijoittaa koulun lukujärjestykseen pidettäväksi samaan aikaan (näin lukujärjestyksiin ei tule esim. hyppytunteja ET:n opetuksen takia, ja aiemmin uskonnon opetuksessa olevien oppilaiden on helpompi siirtyä ET:n opetukseen).
  3. Rehtori / ET:n opettaja: tutustu opetushallituksen ohjeisiin: Perusopetuslain muutoksen vaikutukset uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetukseen sekä koulun toimintaan. Tutustu myös artikkeliin: Uskonnottomat oppilaat koulussa (Helsingin yliopiston julkaisusta Koulu moniuskontoisena oppimisyhteisönä).
  4. Rehtori: Tiedota ET:n opetuksen alkamisesta koululaisten vanhemmilla. Näin ne oppilaat, jotka on mahdollisesti virheellisesti sijoitettu uskonnon opetukseen, tai muuten haluavat vaihtaa elämänkatsomustietoon, tietävät ET:n opetuksen alkamisesta. Ota ET huomioon koulun tiedotteissa ja koulun muussa materiaalissa (esim. www-sivut, koulu/kuntakohtaiset opetussuunnitelmat, koulun yhteiset tilaisuudet ja juhlat).
  5. ET:n opettaja: tutustu elämänkatsomustiedon didaktiikkaan ja muuhun ohjeistukseen:
  6. ET:n opettaja: Tilaa koululle ET:n oppikirjoja.
  7. ET:n opettaja: Tukea opetukseen saa ensisijassa FETO:lta. Yhteyden muihin opettajiin saat liittymällä FETO:n ylläpitämään ET:n keskustelufoorumiin tai et-opetus.fi:n facebook-sivuun.
  8. Rehtori / ET:n opettaja: muistakaa ottaa ET:n oppilaat huomioon koulun yhteisissä juhlissa ja muissa tapahtumissa. Selvittäkää aamunavaus tms. käytännöt vanhemmille (perusoletuksena voi käyttää sääntöä: ET:n oppilas ei osalllistu uskonnon harjoittamista sisältäviin tilaisuuksiin). Kaikkien oppilaiden ja opettajien kannalta parhain ratkaisu on järjestää kaikille sopivia aamunavauksia.
  9. Vanhemmat / ET:n opettaja: olkaa yhteistyössä ja auttakaa omalta osaltanne ET:stä tulemaan oppilaalle opettava, mutta miellyttävä oppimiskokemus. Tarvittaessa vanhemmat voivaa auttaa myös koulua järjestämään ET:n opetukseen soveltuvia tapahtumia mahdollisten uskonnollisten tapahtumien tilalle (esim. vierailuja museoon, tms.).

Koulun juhlat

Suomen päiväkodeissa ja kouluissa järjestetään runsaasti erilaisia juhlia (esim. halloween, joulu-, pääsiäis-, vappu-, kevätjuhla jne.) sekä muita tavanomaisesta työskentelystä poikkeavia tilaisuuksia (mm. retket, luonto- ja liikuntapäivät). Haasteita juhlien järjestämiselle tuottaa usein erilaisten katsomusten huomioiminen. Esimerkiksi virsien laulu koulun kaikkien oppilaiden ja heidän vanhempiensa yhteisessä joulujuhlassa voi aiheuttaa mielipahaa monille osallistujille, niin koululaisille kuin opettajillekin.

Opetushallituksen laatimassa Perusopetuslain muutoksen vaikutukset uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetukseen sekä koulun toimintaan -muistiossa todetaan (s. 7), että:

”Suomalaisen koulujuhlaperinnön vaalimisessa ja kehittämisessä lähtökohtana tulee olla yhteisöllisyyden ja suvaitsevaisuuden periaate.

Vaikka nykyisen perusopetuslain tulkinnan ja opetushallituksen ohjeiden mukaan yksittäinen virsi tai koulun joulujuhlassa esitetty jouluevankeliumi ei tee koko juhlasta uskonnollista tilaisuutta, on järjestettävä mahdollisuus oman vakaumuksensa takia olla osallistumatta sellaiseen osaan juhlaa.

Parhaiten yhteisöllisyyttä tukee se, että juhlan sisältö on kaikille sopiva. Mikäli tilaisuudessa on runsaasti sellaisia elementtejä (uskonnon harjoittamista, virsien laulua, jumalanpalvelus, jne.), joiden takia joku ei voi osallistua siihen, ei juhla ole onnistunut. Koulun järjestämien tilaisuuksien pitäisi olla kaikille sopivia.

Tälle sivulle kokoamme erilaisia tukimateriaaleja sekä ohjeita juhlien järjestämiselle.

Pääsiäinen

Kevätjuhla

  • Suvilaulu. Perinteisesti koulujen päätösjuhlissa on laulettu suvivirsi, johon Miiroskari laatinut uuden sanoituksen. Uusi sanoitus on tehnyt laulusta kaikille sopivan. Miiroskarin mukaan laulua voidaan muokata ”hellävaraisesti ja sen perinteitä kunnioittaen niin, että virttä voitaisiin jatkossakin kuulla kaikissa Suomen kouluissa”.

Joulujuhla

Päivänavaukset

Päivänavaus (aamunavaus) on koulun yleisin tapahtuma, joka voi olla uskonnollinen. Päivänavauksen muoto vaihtelee kouluittain, ja yksinkertaisimmillaan riittää se, että opettaja toivottaa oppilaat tervetulleeksi kouluun. Joskus taas voi olla tarpeen käsitellä jotain koululle ajankohtaista asiaa yhdessä koko koulun kanssa. Tällöin kokoonnutaan esimerkiksi juhlasaliin, tai sitten kuunnellaan päivänavausta koulun keskusradiosta.

Uskonnollisten päivänavausten osuus vaihtelee kouluittain, jossakin se on säännöllisesti kerran tai jopa kaksi kertaa viikossa ja joissain kouluissa kaikki päivänavaukset ovat yleiseettisiä ja kaikille sopivia. Yleensä uskonnollisen päivänavauksen pitää evankelisluterilaisen kirkon työntekijä.

Uskonnollisesta päivänavauksesta, niin kuin muistakin uskonnollisista tilaisuuksista, saa vapautuksen riippumatta siitä, kuuluko päivänavausta pitävään kirkkoon tai uskonnolliseen yhdyskuntaan. Myös evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvat saavat Opetushallituksen ohjeen mukaan vapautuksen oppilaan huoltajan kertaluontoisella tai tapauskohtaisella ilmoituksella. Lukiossa ilmoituksen rehtorille voi tehdä opiskelija itse.

Päivänavaukset määrää Perusopetusasetus 20.11.1998/852, 6 § ja Lukioasetus 6.11.1998/810, 5 §. Kummassakin todetaan vain ”Päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauksella.” Laki ei siis velvoita järjestämään lainkaan uskonnollisia päivänavauksia, vaan kaikki päivänavaukset voivat olla katsomuksellisesti neutraaleja. Toisaalta laki ei kielläkään uskonnollisia päivänavauksia, ja niitä voi pitää myös muun kuin valtionkirkon oppien mukaisena.

Opetushallituksen muistiossa päivänavauksista kerrotaan seuraavasti:

Koulu voi edelleen järjestää uskonnollisia tilaisuuksia kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päivänavauksia. Tällaiset tilaisuudet katsotaan uskonnon harjoittamiseksi. Perustuslain 11 §:n 2 momentin mukaan ketään ei voida velvoittaa osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Tämän perusteella oppilasta ei voida velvoittaa osallistumaan jumalanpalvelukseen, uskonnolliseen päivänavaukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen.

Oppilaan huoltaja ilmoittaa, jos oppilas ei osallistu uskonnon harjoittamiseen. Ilmoituksen voi tehdä kertaluontoisesti esimerkiksi kouluun ilmoittauduttaessa tai tapauskohtaisesti. Ilmoituksen muodon päättää opetuksen järjestäjä. Ilmoituksen jälkeen koulu huolehtii siitä, että oppilas ei osallistu kyseisiin tilaisuuksiin. Koululla on vastuu oppilaan turvallisuudesta myös silloin, kun oppilas ei osallistu koulun järjestämään uskonnolliseen tilaisuuteen. Koulu järjestää oppilaalle tilaisuuden ajaksi muuta toimintaa.

Uskonnolliset päivänavaukset syrjivät osaa koululaisista ja aiheuttavat mm. seuraavia ongelmia:

  • Koulun on järjestettävä uskonnolliseen päivänavaukseen osallistumattomille oppilaille muuta, vastaavan tasoista, ohjattua ohjelmaa (esim. oma yleiseettinen päivänavaus). Korvaava tilaisuus ei saa tuntua oppilaasta rangaistukselta.
  • Oppilaalle pitää olla järjestettynä asiallinen tila, mihin uskonnollinen tilaisuus ei kuulu.
  • Pienten oppilaiden erottelu heidän omasta perusryhmästä uskonnollisten tilaisuuksien ajaksi on kasvatuksellisesti perustelematonta.
  • Opettajilla on myös oikeus olla osallistumatta uskonnon harjoittamista sisältävään päivänavaukseen, joten opetusjärjestelyt vaikeutuvat.

Oppilaiden tasa-arvoisen kohtelun takaa ensisijassa koulun pidättäytyminen uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisestä. Koulu voi kuitenkin seuraavilla toimintatavoilla vähentää järjestelyihin liittyviä ongelmia:

Kouluissa, joissa on muihin uskontokuntiin kuin evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvia tai uskontokuntiin kuulumattomia, on perusteltua pitää ainoastaan yleiseettisiä päivänavauksia. Näin päivänavausten sisältö sopii koulun kaikille oppilaille, eikä ketään jouduta erikseen erottamaan ryhmästä päivänavauksen sisällön takia. Muita tapoja ongelman ratkaisemiseksi on:

  • sijoittaa seurakuntien edustajien vierailut uskonnon tunnille
  • sijoittaa seurakuntien pitämät uskonnolliset aamunavaukset koulupäivän alkuun tai loppuun.
  • sijoittaa seurakuntien pitämät uskonnolliset aamunavaukset kouluajan ulkopuolelle.

Seuraavassa listassa on lueteltu erilaisten yhdistysten laatimia kaikille oppilaille sopivia päivänavauksia.

Ohjeita päivänavausten pitämiseen löytyy Jyväskylän yliopiston kielikeskuksen sivuilta.

Pelisääntöjä eri kansalaisjärjestöjen kouluvierailuihin löytyy kansainvälisyyskasvatuksen www-sivuilta.  Erityisesti Kylässä koulussa -opasta voi suositella kaikille kouluvierailuja tekeville järjestöille sekä uskonnollisille yhdyskunnille.

Myös eri kansalaisjärjestöjen kouluvierailuja voidaan käyttää hyvän päivänavauksen tekemiseen. Myös paikallisia tahoja voi pyytää pitämään päivänavauksen, esimerkiksi:

  • kunnan nuorisotyö
  • yleishyödylliset yhdistykset ja järjestöt
  • nuorisoseurat
  • kunnan kulttuuripalvelut (työväenopisto, kirjasto, liikuntapalvelut,…)

Kirjallisuutta ja lisätietoa:

Kouluvierailuja katsomusaineiden tunneille

Kauttamme on mahdollista saada vierailija koulujen elämänkatsomustiedon, muiden katsomusaineiden (eri uskonnot), sekä lukion filosofian oppitunneille. Lisäksi annamme tukea myös kaikille sopivien, yleiseettisten, päivänavausten pitämisessä.

Kouluvierailuja voivat tarjota Vapaa-ajattelijain liitto sekä paikalliset Vapaa-ajattelija-yhdistykset.

Vierailujen teemat voivat olla esimerkiksi:

Voit tiedustella kauttamme sopivaa kouluvierailijaa ottamalla yhteyttä palaute-lomakkeen kautta. Voit myös tiedustella asiaa myös suoraan paikallisesta vapaa-ajattelija -yhdistykseltä.

Lisäksi suosittelemme Skepsis ry:n  Kysy ja kyseenalaista -kalvosarjaa (lainaus sivulta: ”Kalvosarja tarjoaa mahdollisuuden tutustua modernin skeptisismin alkeisiin. Se on tarkoitettu opetus- ja luentokäyttöön opettajille, oppilaille ja muille skeptisismiä esitteleville.”).

Lista muiden kansalaisjärjestöjen kouluvierailujen aiheista löytyy Nuorten Akatemian kouluvierailu-sivulta.

Ruokarukous

Ruokarukouksella tarkoitetaan yleensä lyhyttä rukousta ennen ruokailua, esim. Siunaa Jeesus ruokamme, amen. Mikäli ruokarukous tehdään opettajajohtoisesti (esimerkiksi opettaja sanoo: Nyt rukoillaan ruokarukous. Siunaa Jeesus ruokamme, amen), voidaan puhua ruokarukoiluttamisesta.

Opettajajohtoisesta ruokarukoiluttamisesta tehtiin useita kanteluita vuonna 2009. Näiden kanteluiden, sekä aiemmin uskonnollista tilaisuuksista tehtyjen kanteluiden päätöksissä todettiin mm.:

  • Ruokarukoiluttaminen on uskonnollinen tilaisuus ja että se on uskonnon harjoittamista.
  • Perusopetuslain tulkinnan mukaan koulut saavat järjestää uskonnollisia tilaisuuksia.
  • Kenenkään ei tarvitse osallistua uskonnon harjoittamiseen ellei halua.
  • Koulujen tulee tiedottaa kaikista uskonnollisista tilaisuuksista vanhempia hyvissä ajoin, mielellään jo lukuvuoden alussa.
  • Koulujen tulisi mainita uskonnollisista käytännöistään opetussuunnitelmissa.
  • Mikäli oppilaita ruokarukoilutetaan, on tähän uskonnolliseen tilaisuuteen osallistumattomia oppilaita kohdeltava hienovaraisesti, eikä heidän tule olla samassa tilassa ruokarukoiluttamisen aikana.

Suurimmassa osassa Suomen kouluja ja päiväkoteja ei enää ruokarukoiluteta oppilaita. Uskontokuntiin kuulumattomien oppilaiden suhteellinen osuus kaikista oppilaista määrä on kasvanut koko maassa (n. 15-20 prosenttia kaikista koululaisista), samoin muihin uskontokuntiin kuin evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien oppilaiden määrät ovat kasvaneet.  Lisäksi ei voida enää nykypäivänä olettaa, että evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvat osallistuisivat automaattisesti uskonnollisiin tilaisuuksiin.

Oppilaiden erottelu uskonnollisten tilaisuuksien ajaksi ei ole kasvatuksellisesti perusteltua, varsinkin kun ruokarukoiluttaminen liittyy koulun yhteiseen tilaisuuteen, ruokailuun. Käytännön syistä johtuen oppilaiden erottelu ”ruokarukoilutettaviin” ja muihin on erittäin vaikeaa toteuttaa hienovaraisesti. Näiden syiden perusteella suosittelemme seuraavia toimintatapoja kouluruokailuun liittyen:

  • Oppilaita ei ruokarukoiluteta opettajajohtoisesti.
  • Mikäli opettaja näkee että on kasvatuksellisesti perusteltua ”rauhoittaa luokkaa” ennen ruokailua, voidaan se nuorempien oppilaitten osalta tehdä hiljentymisenä ilman kehoitusta rukoilla, tai sitten käyttää kaikille lapsille sopivaa ruokalorua (ilman sen yhdistämistä uskonnollisiin tapoihin, kuten käsien ristiin laittamiseen).
  • Jokainen oppilas voi halutessaan rukoilla itse, tähän ei tarvita opettajan erillistä kehoitusta.

Ruokarukoiluttamiseen liittyy myös muita ongelmia:

  • Opettajajohtoinen ruokarukoiluttaminen ei noudata perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin kirjattua periaatetta, että ”Koulu on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton”. Jokainen lapsi voi halutessaan rukoilla itse ilman opettajan erillistä kehoitusta.
  • Ruokarukoiluttaminen on käytännön tasolla ongelmallista, koska se johtaa lasten erotteluun eri ryhmiin ruokailun alun ajaksi.
  • Uskonnollisten rituaalien opettaminen lapselle voi aiheuttaa lapselle vakavia haittoja (Pyysiäinen, 2010, s.45):
    • Rukoileminen voi opettaa lapselle, että asioihin ei voi vaikuttaa itse vaan on vain jatkuvasti jättäydyttävä jonkin kuvitteellisen isähahmon armoille.
    • Rutiininomaisesta rukoilemista voi tulla pakko-oire, josta on todella vaikea päästä eroon.

Esimerkkejä ruokarukoiluttavista kouluista

  • Lohtajan Kirkonkylän koulu, kokkola, lukuvuositiedote 2011-2012 (paikallinen kopio).
    • (s. 5) Tähdellä merkityt, kursivoidut tapahtumat sisältävät tunnustuksellista uskonnollista toimintaa ja osa niistä toteutetaan yhdessä Lohtajan evankelis-luterilaisen seurakunnan kanssa. Seurakunnan työntekijät pitävät myös päivänavauksia koululla. Muista seurakunnan järjestämistä tapahtumista tiedotetaan erikseen. Ruokailun yhteydessä luetaan lyhyt ruokarukous. Jos huoltaja katsoo, että oppilas ei voi osallistua edellä mainittuihin tunnustuksellista toimintaa sisältäviin tapahtumiin tai ruokarukoukseen, pyydämme ottamaan yhteyttä apulaisrehtori ….

Lisää tietoa

Ruokaloruja

Kaikille lapsille sopivia ruokaloruja.

  • Nyt on lasten ruoka-aika, hiljaisuuden ruusutaika, saapuu tänne lasten luo, ruokarauhan heille suo.
  • Kukko puuron keitti, kana maidon lämmitti, pikkulinnut lusikat toivat, tulkaapa lapset syömään.
  • Aurinko aurinko lettuja paistaa, hauska on auringon lettuja maistaa. Kiipeän puuhun pistelen suuhun loput voin heittää ukolle kuuhun. Sitten käynkin jo nukkumaan pikku masu niin pullollaan.
  • Kun ruoka aika alkaa, en mä hyppää tasajalkaa, syömään hissunkissun kuljen,  ovet perässäni suljen, astiani hiljaa kannan, ruokarauhan muille annan.
  • Kattila ja vuoka, täältä tulee ruoka, lusikkaan kun tartun, suureksi mä vartun. Leivän syön, maidon juon, ruokarauhan muille suon!
  • Kukko puuron keitti, kana maidon lämmitti, pikkulinnut lusikat toi, tulkaapa lapset syömään. Kiitos, kiitos, kiitos, kiitos, kiitos, kiitos, apulaisille kiitos.
  • Niitä näitä kaalenpäitä, nuita, noita porkkanoita, lanttuja ja perunoita. Pannaan pataan kiehumaan,sieltä lastenlusikkaan. Tule tule syömään.
  • Maasta versonnut on vilja tämä, armaan aurinkoisen kypsyttämä. Rakas aurinko ja rakas maa, teitä emme tahdo unhoittaa. Hyvää ruokahalua ja ruokarauhaa kaikille.

Lähteitä

http://kaksplus.fi/keskustelu/plussalaiset/mitas-nyt/828140-paivakotien-ruokaloruja/

Opettajien oikeudet

Koulun mahdollisesti järjestämät uskonnolliset tilaisuudet voivat oppilaiden lisäksi aiheuttaa ongelmia myös opettajille. Opettajan turvana on kuitenkin Suomen perustuslain 11 pykälä (uskonnon ja omantunnon vapaus):

Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.

Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.

Julkista virkaa hakiessaan opettaja voi myös olettaa, että Suomen lakeja sekä säädöksiä on noudatettava esimerkillisesti. Perustuslain perusteella opettaja voi kieltäytyä osallistumasta, edes kuuntelijana, uskonnolliseen tilaisuuteen. Opettaja voi viedä oppilaat jumalanpalvelukseen, mutta hänen ei tarvitse istua kirkon sisällä kuuntelemassa jumalanpalvelusta. Mikäli opettajan esimies ei kunnioita uskonnottoman opettajan oikeuksia, toimii hän väärin.

Opetushallituksen vuonna 2006 laatimassa muistiossa todetaan myös seuraavaa

Perusoikeusuudistuksen valmistelussa on katsottu, että uskonnon ja omantunnon vapautta koskevasta perusoikeussäännöksestä ei voida johtaa yleistä oikeutta kieltäytyä virkavelvollisuuksiin kuuluvasta tehtävästä vakaumuksen perusteella. Säännöksen on kuitenkin katsottu puoltavan yleisesti työnjaollisia ja hallinnollisia järjestelyjä, joilla vältetään henkilön velvoittaminen vakaumustaan loukkaaviin työtehtäviin.

Hallituksen esityksessä Suomen perustuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta (HE 309/1993) todetaan, että uskonnon ja omantunnon vapauden ja virkavelvollisuuden hoitamisen väliset ristiriidat joudutaan ratkaisemaan tapauskohtaisesti.

Opetushallituksen laatimassa muistiossa korostetaan virkavelvollisuutta työtehtäviä kohtaan. Toimiessaan opetustehtävässä opetuksen sisältö määräytyy perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden sekä paikkakunta/koulukohtaisten opetussuunnitelmien perusteella. Opetussuunnitelman perusteissa ei ole mainintaa siitä, että uskonnolliset tilaisuudet kuuluisivat opetukseen tai koulun toimintakulttuuriin. Opettaja ei voi näin ollen olettaa, että hänen virkatehtäviinsä kuuluisi uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen tai niiden valvonta.

Edellä kerrottujen näkökohtien nojalla opettajien oikeudet voidaan tiivistää seuraavasti:

  • Opettajan ei tarvitse osallistua omantuntonsa vastaisesti uskonnollisiin tilaisuuksiin (rukoukset, virsien laulu, jumalanpalvelukset, jne.).
Scroll Up