Opetussuunnitelmat

Lähde: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

  • Esiopetus
  • Luokat 1-2
  • Luokat 3-5
  • Luokat 7-9
  • Lukio

Luokat 1-2

13.4.7 Elämänkatsomustieto

Oppiaineen tehtävä

Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä toiminnassaan ja kanssakäymisissä ympäröi- vän maailman kanssa. Katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä vaikuttaa aktiivisesti omaan ajatteluunsa ja toimintaansa. Tämä koskee myös oppilaiden opiskelua ja oppimista. Siksi on tärkeätä sovittaa opetukseen ja opiskeluun oppilaan oma ajattelu- ja kokemusmaailma.
Elämänkatsomustiedon opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden valmiuksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Tavoitteena on täysivaltainen demokraattinen kansalaisuus globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tämä edellyttää elämänkatsomustiedon opetukselta monipuolisen katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamisen lisäksi eettisen ja kriittisen ajattelu- ja toimintakyvyn sekä oppimisen taitojen kehittämistä. Elämänkatsomustiedossa kriittinen ajattelu ymmärretään perusteita etsivänä, asiayhteydet hahmottavana ja tilannetajuisena sekä itseään korjaavana. Siihen liittyy avoin ja pohdiskeleva asenne.
Elämänkatsomustieto tukee laaja-alaisen osaamisen kehittymistä, erityisesti ajattelun ja oppimaan oppimisen taitoja, kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutuksen ja ilmaisun taitoja, itsestä huolehtimista ja arjentaitoja sekä osallistumista, vaikuttamista ja vastuullisuutta.
Vuosiluokilla 1–2 elämänkatsomustiedon opetuksen painopiste on oppilaiden yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen, ilmaisun sekä ajattelun ja oppimisen taitojen kehittämisessä. Oppilaan omaa ajattelua ja kokemuksia kuuntelemalla ja arvostamalla vaikutetaan terveen itsetunnon ja myönteisen minäkuvan rakentumiseen.

Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1–2

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen
T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja
ajattelua
S1-S4 L1, L2, L4
T2 rohkaista oppilasta ilmaisemaan omaa ajatteluaan ja tunteitaan eri
tavoin
S2 L1, L2, L7
T3 ohjata oppilasta arvostamaan omaa ja muiden ajattelua S1 L1, L2, L7
T4 edistää oppilaan taitoa tehdä kysymyksiä ja esittää perusteltuja
väitteitä
S1-S4 L1, L2, L7
T5 ohjata oppilasta tunnistamaan kokemiensa arkipäiväisten tilanteiden
syitä ja seurauksia sekä eettisiä ulottuvuuksia
S1-S4 L1, L3, L4
T6 rohkaista oppilasta pohtimaan oikean ja väärän eroa sekä hyvyyttä S1-S4 L1, L3, L7
T7 opastaa oppilasta tuntemaan lähiympäristön tapakulttuureja S2 L2, L4
T8 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisten yhteiselämän perusteita S1-S4 L2, L3, L7
T9 ohjata oppilasta kunnioittamaan ja arvostamaan omaa ympäristöään
ja luontoa
S4 L3, L5, L7

Elämänkatsomustiedon tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1–2

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille. Oppilaiden kokemusmaailma, ideat ja ajatukset huomioidaan sisältöjen valinnassa ja niiden tarkemmassa käsittelyssä.
S1 Kasvaminen hyvään elämään: Harjoitetaan keskustelutaitoja opettelemalla kuuntelemaan toisia kunnioittavasti ja harjoittelemalla selkeää itseilmaisua. Pohditaan yhdessä hyvän, oikean ja väärän merkityksiä ja niiden erottamista sekä ihmisen hyvyyttä. Tutkitaan ystävyyden sisältöä
ja merkitystä lasten elämässä.
S2 Erilaisia elämäntapoja: Pohditaan kysymystä ”Kuka minä olen?” sekä erilaisia tapoja elää ja ajatella. Tutkitaan erilaisia elämäntapoja liittyen erityisesti oppilaan omaan koti- ja kulttuuritaustaan.
S3 Yhteiselämän perusteita: Perehdytään ihmisten yhteiselämän perusteisiin tutkimalla esimerkiksi säännön, luottamuksen, rehellisyyden ja reiluuden merkityksiä erilaisissa oppilaan elämään liittyvissä arkipäivän tilanteissa ja ympäristöissä. Tutustutaan alustavasti lapsen oikeuksiin ja lapsen asemaan erilaisissa yhteisöissä.
S4 Luonto ja kestävä tulevaisuus: Tutkitaan erilaisia elämänmuotoja maapallolla pohtien samalla elämän rajallisuutta. Perehdytään kertomuksiin maailman synnystä. Tutkitaan oppilaan omaa lähiympäristöä ja tarkastellaan omien valintojen ja toiminnan vaikutusta siihen. Etsitään luontoon liittyviä merkityksellisiä kokemuksia.
Elämänkatsomustiedon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosi-
luokilla 1–2
Työtapojen valinnassa on oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä luoda turvallinen ja avoin psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö, jossa oppilas kokee tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi. Työskentelyssä tuetaan oppimisen itsesäätelytaitojen kehittymistä. Fyysistä oppimisympäristöä kehitetään erilaiset oppimisen ja työskentelemisen tavat huomioivaksi ja joustavasti muunneltavaksi. Yhteisiä, opettajan ohjaamia tutkimuskeskusteluja rikastetaan toiminnallisilla aktiviteeteilla, saduilla, kertomuksilla, leikeillä, musiikilla, kuvataiteella ja draamalla. Toiminnassa otetaan huomioon lasten elinympäristön digitalisoituminen.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki elämänkatsomustiedossa vuosiluokilla 1–2
Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä ohjauksen ja tuen järjestämisessä on vahvistaa oppilaan osallisuuden ja minäpystyvyyden kokemusta. Elämänkatsomustieto oppiaineena tukee oppilaan hyvinvointia, kehitystä ja oppimista tarjoamalla mahdollisuuksia ja käsitteellisiä välineitä tutkia, jäsentää ja rakentaa omaa katsomuksellista identiteettiä yhdessä muiden kanssa. Ohjausta ja tukea tarvitaan erityisesti vuorovaikutus- ja ajattelutaitojen kehittymiseen. Oppilaiden yksilöllisen tuen tarpeet otetaan huomioon työtapojen valinnassa.
Oppilaan oppimisen arviointi elämänkatsomustiedossa vuosiluokilla 1–2
Oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Monipuolinen palaute rakentuu osaksi työskentelyä ja yhteisiä keskusteluja. Se tukee ja vahvistaa oppilaiden osallisuuden ja minäpys tyvyyden kokemusta. Palaute ohjaa oppilaita yhteistyötaidoissa ja rohkaisee ilmaisemaan ajatuksiaan. Opetuksessa annetaan tilaa ja oppilaita kannustetaan ihmettelyyn, kysymiseen sekä omien mielipiteiden perusteluun ja toisten näkemysten kuunteluun. Monipuoliset työtavat luovat oppilaille mahdollisuuksia osoittaa ja itse huomata edistymistään ja osaamistaan.
Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita elämänkatso-
mustiedossa ovat
  • edistyminen lähiympäristön katsomuksellisten ilmiöiden tunnistamisessa ja nimeämisessä
  • edistyminen ryhmässä toimimisen taidoissa
  • edistymien ajatusten ilmaisemisessa ja toisten kuuntelemisessa.

Vuosiluokat 3-6

14.4.7 Elämänkatsomustieto

Oppiaineen tehtävä
Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä toiminnassaan ja kanssakäymisissä ympäröivän maailman kanssa. Katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä vaikuttaa aktiivisesti omaan ajatteluunsa ja toimintaansa. Tämä koskee myös oppilaiden opiskelua ja oppimista. Siksi on keskeistä sovittaa opetukseen ja opiskeluun oppilaan oma ajattelu- ja kokemusmaailma.
Elämänkatsomustiedon opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden valmiuksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Tavoitteena on täysivaltainen demokraattinen kansalaisuus globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tämä edellyttää elämänkatsomustiedon opetukselta monipuolisen katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamisen lisäksi eettisen ja kriittisen ajattelu- ja toimintakyvyn sekä oppimisen taitojen kehittämistä. Elämänkatsomustiedossa kriittinen ajattelu ymmärretään perusteita etsivänä, asiayhteydet hahmottavana ja tilannetajuisena sekä itseään korjaavana. Siihen liittyy avoin ja pohdiskeleva asenne.
Elämänkatsomustieto tukee laaja-alaisen osaamisen kehittymistä, erityisesti ajattelun ja oppimaan oppimisen taitoja, kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutuksen ja ilmaisun taitoja, itsestä huolehtimista ja arjentaitoja sekä osallistumista, vaikuttamista ja vastuullisuutta.
Vuosiluokilla 3–6 elämänkatsomustiedon opetuksen erityisenä tehtävänä on rohkaista ja tukea oppilaiden pyrkimystä rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan. Opetuksessa keskeistä on tukea oppilaiden eettisen ajattelun taitojen ja kulttuurisen osaamisen kehittymistä sekä kykyä ilmaista omia näkemyksiään ja niiden perusteita.
Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 3–6
Opetuksen tavoitteet
Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet
Laaja-alainen osaaminen
T1 luoda edellytyksiä oppilaan eettisten ajattelun taitojen kehittymiselle
ja kannustaa oppilasta soveltamaan eettisiä periaatteita arjen tilanteisiin
S1-S4 L1, L2, L3, L7
T2 ohjata oppilasta tunnistamaan ja arvioimaan väitteitä ja niiden
perusteluita
S1-S4 L1, L4, L5
T3 edistää oppilaan kykyä oivaltaa asioiden välisiä suhteita ja kehittää
ajatteluaan
S1-S3 L1, L4
T4 ohjata oppilasta kantamaan vastuuta itsestä, toisista ihmisistä ja
luonnosta
S1-S3 L3, L7
T5 ohjata oppilas tutustumaan suomalaiseen, eurooppalaiseen ja maail-
man kulttuuriperintöön sekä hahmottamaan kulttuurista moninaisuutta
ilmiönä.
S2-S4 L2, L4, L5
T6 tukea oppilasta rakentamaan katsomuksellista ja kulttuurista yleissi-
vistystään
S1-S4 L1, L2
T7 ohjata oppilasta suunnittelemaan ja arvioimaan omaa katsomuksel-
lista oppimistaan
S1- S4 L1, L2, L5
T8 rohkaista oppilasta ilmaisemaan katsomustaan ja kuuntelemaan
muiden katsomuksellisia kannanottoja
S1- S3 L2, L7
T9 ohjata oppilas tuntemaan YK:n yleismaailmalliseen ihmisoikeuksien julistukseen perustuvaa ihmisoikeusetiikkaa, erityisesti lapsen oikeuksia
S3 L2, L3
T10 rohkaista oppilasta toimimaan aloitteellisesti ja vastuullisesti omas-
sa ympäristössään
S1-S4 L5, L6, L7
Elämänkatsomustiedon tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 3–6
Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mah-
dollisuuksia. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille. Oppilaiden kokemus-
maailma, ideat ja ajatukset huomioidaan sisältöjen valinnassa ja niiden tarkemmassa käsittelyssä.
S1 Kasvaminen hyvään elämään: Harjoitellaan toisen kohtaamista ja erilaisten näkökulmien arvostamista. Tutkitaan oikeudenmukaisuuden ilmenemistä jokapäiväisessä elämässä. Tutkitaan vapautta ja vastuuta, erityisesti ajattelun-, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapauden näkökulmista. Perehdytään arvon ja normin käsitteisiin. Pohditaan yhdenvertaisuutta, onnellisuutta ja hyvää elämää. Harjoitellaan oman näkemyksen erittelyä ja perustelemista suhteessa toisiin.
S2 Erilaisia elämäntapoja: Tutkitaan eri näkökulmista omaa identiteettiä.
Perehdytään suomalaiseen kulttuuriin ja kulttuurivähemmistöihin sekä erilaisiin elämän- ja maailmankatsomuksiin. Pohditaan esimerkiksi yhdenvertaisuuden, hyväksymisen, ymmärtämisen, tietämisen, uskomisen ja luulemisen merkityksiä. Perehdytään maailman kulttuuriperintöön ja sen arvokkuuteen. Harjoitellaan oman näkemyksen erittelyä ja perustelemista suhteessa eri kulttuureihin ja katsomuksiin.
S3 Yhteiselämän perusteita: Perehdytään ihmisten yhteiselämän perusteisiin tutkimalla esimerkiksi sopimuksen, lupauksen, oikeuden ja velvollisuuden, yhdenvertaisuuden, rauhan ja demokratian merkityksiä niin erilaisissa oppilaan elämään liittyvissä arkipäivän tilanteissa ja ympäristöissä kuin laajemminkin. Perehdytään lapsen oikeuksiin pohtien niiden toteutumista lähellä ja kaukana. Harjoitellaan tekojen eettistä arviointia niiden kontekstin, tarkoitusten ja seurausten näkökulmista. Harjoitellaan omien näkemysten erittelyä ja perustelemista suhteessa yhteiselämän vaatimuksiin.
S4 Luonto ja kestävä tulevaisuus: Perehdytään erilaisiin aikakäsityksiin ja tapoihin selittää maailmaa sekä pohditaan niiden vaikutusta ihmisten elämään ja niihin liittyviä erilaisia tietokäsityksiä. Tutkitaan erilaisia luontokäsityksiä, luonnon ja ihmisen tulevaisuutta sekä kestävää kehitystä. Harjoitellaan omien näkemysten erittelyä ja perustelemista suhteessa maailmankuvaan ja kestävään tulevaisuuteen.
Elämänkatsomustiedon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 3–6
Työtapojen valinnassa oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä on luoda turvallinen ja avoin psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö, jossa jokainen oppilas kokee tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi. Työskentelyssä tuetaan oppimisen itsesäätelytaitojen kehittymistä. Fyysistä oppimisympäristöä kehitetään erilaiset oppimisen ja työskentelemisen tavat huomioon ottavaksi ja joustavasti muunneltavaksi. Yhteisiä, opettajan ohjaamia tutkimuskeskusteluja rikastetaan toiminnallisilla aktiviteeteilla, saduilla, kertomuksilla, leikeillä, musiikilla, kuvataiteella ja draamalla. Toiminnallisissa aktiviteeteissä otetaan huomioon elinympäristön digitalisoituminen.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki elämänkatsomustiedossa vuosiluokilla 3–6
Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä ohjauksen ja tuen järjestämisessä on vahvistaa oppilaan osallisuuden ja minäpystyvyyden kokemusta. Elämänkatsomustieto oppiaineena tukee oppilaan hyvinvointia, kehitystä ja oppimista tarjoamalla mahdollisuuksia ja käsitteellisiä välineitä tutkia, jäsentää ja rakentaa omaa katsomuksellista identiteettiä yhdessä muiden kanssa. Ohjausta ja tukea tarvitaan erityisesti vuorovaikutus- ja ajattelutaitojen kehittymiseen. Oppilaiden yksilöllisen tuen tarpeet sekä mahdollisuus syventymiseen ja yksilölliseen etenemiseen otetaan huomioon työtapojen ja sisältöjen valinnassa.
Oppilaan oppimisen arviointi elämänkatsomustiedossa vuosiluokilla 3–6
Elämänkatsomustiedon opetuksessa oppimisen arviointi on ohjaavaa ja kannustavaa. Palautteella pyritään rohkaisemaan oppilasta perehtymään ja tutkimaan oppimisen kannalta keskeisiä lähteitä ja piirteitä sekä tekemään asioista omia tulkintoja. Arvioinnissa otetaan huomioon monimuotoiset kirjallisen ja suullisen tuottamisen tavat sekä muun tekemisen ja ilmaisumuotojen kautta osoitettu osaaminen. Tärkeää on niiden kautta osoitettu ilmaisu- ja perustelutaito. Yksityiskohtaisen muistamisen sijaan arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedon soveltamiseen sekä ajattelun
ja argumentaation kehittymiseen. Elämänkatsomustiedon sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaa- mista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää elämänkatsomustiedon valtakunnallisia arviointikriteereitä.
Elämänkatsomustiedon arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten
Tavoitteet
Opetuksen tavoitteena on
Sisältö-
alueet
Arvioinnin
kohteet oppi-
aineessa
Hyvä/arvosanan kahdeksan
osaaminen
T1 luoda edellytyksiä oppilaan
eettisten ajattelun taitojen kehit-
tymiselle ja kannustaa oppilasta
soveltamaan eettisiä periaatteita
arjen tilanteisiin
S1-S4
Käsitteiden
hallinta ja sovel-
taminen
Oppilas osaa selittää muutamia keskeisiä
etiikan käsitteitä ja jäsentää niiden avulla
joitakin elämässä kohtaamiaan eettisiä
tilanteita.
T2 ohjata oppilasta tunnistamaan
ja arvioimaan väitteitä ja niiden
perusteluita
S1-S4
Väitteiden ja
perusteluiden
tunnistaminen ja
arviointi
Oppilas osaa löytää keskustelusta väit-
teitä ja niiden perusteluja sekä pohtia
perusteluiden asiaankuuluvuutta
T3 edistää oppilaan kykyä oivaltaa
asioiden välisiä suhteita ja kehittää
ajatteluaan
S1, S2,
S3
Päättelytaidot
Oppilas osaa tunnistaa virhepäättelyä ja
korjata sen pohjalta omaa ajatteluaan
T4 ohjata oppilasta kantamaan
vastuuta itsestä, toisista ihmisistä ja
luonnosta
S1, S2,
S3
Vastuullisen
toiminnan tunte-
minen
Oppilas osaa kuvata, mitä tarkoittaa
itsestä, toisista ja luonnosta vastuun
ottaminen sekä kertoa, mitä se tarkoittaa
omassa toiminnassa
T5 ohjata oppilas tutustumaan
suomalaiseen, eurooppalaiseen ja
maailman kulttuuriperintöön sekä
hahmottamaan kulttuurista moni-
naisuutta ilmiönä
S2, S3,
S4
Tietojen ja käsit-
teiden hallinta
Oppilas osaa nimetä ja selittää joitakin
kulttuuriin liittyviä ilmiöitä suomalai-
sesta, eurooppalaisesta ja maailman
kulttuuriperinnöstä. Oppilas osaa antaa
esimerkkejä yhteisön tai yhteiskunnan
kulttuurisesta moninaisuudesta
T6 tukea oppilasta rakentamaan
katsomuksellista ja kulttuurista
yleissivistystään
S1-S4
Tietojen ja käsit-
teiden hallinta
Oppilas osaa nimetä joitakin katsomus-
ten ja kulttuurien tärkeimpiä piirteitä.
T7 ohjata oppilasta suunnittele-
maan ja arvioimaan omaa katso-
muksellista oppimistaan
S1-S4
Oppimaan oppi-
misen taidot
Oppilas osaa asettaa opiskeluun liittyviä
tavoitteita, pyrkii toimimaan tavoitteiden
suunnassa ja arvioi niiden toteutumista
sekä yksin että ryhmässä.
T8 rohkaista oppilasta ilmaise-
maan katsomustaan ja kuuntele-
maan muiden katsomuksellisia
kannanottoja
S1, S2,
S3
Vuorovaiku-
tustaidot ja
toiminta ryhmän
jäsenenä
Oppilas ilmaisee omaa katsomuksellista
ajatteluaan rakentavasti ja osaa kuunnel-
la toisten näkemyksiä ja kannanottoja.
T9 ohjata oppilas tuntemaan YK:n
yleismaailmalliseen ihmisoikeuksi-
en julistukseen perustuvaa ihmis-
oikeusetiikkaa, erityisesti lapsen
oikeuksia
S3
Ihmisoikeus-
etiikka
Oppilas tietää YK:n yleismaailmallisen
ihmisoikeuksien julistuksen keskeisen si-
sällön ja osaa kertoa esimerkkejä lapsen

oikeuksista.

T10 rohkaista oppilasta toimimaan
aloitteellisesti ja vastuullisesti
omassa ympäristössään
S1-S4
Vaikuttamisen
keinojen tunte-
minen
Oppilas osaa etsiä ja kuvata joitakin
vastuullisen vaikuttamisen keinoja.

Vuosiluokat 7-9

15.4.11 Elämänkatsomustieto

Oppiaineen tehtävä
Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä toiminnassaan ja kanssakäymisissä ympäröi- vän maailman kanssa. Katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä vaikuttaa aktiivisesti omaan ajatteluunsa ja toimintaansa. Tämä koskee myös oppilaiden opiskelua ja oppimista. Siksi on keskeistä sovittaa opetukseen ja opiskeluun oppilaan oma ajattelu- ja kokemusmaailma.
Elämänkatsomustiedon opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden valmiuksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Tavoitteena on täysivaltainen demokraattinen kansalaisuus globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tämä edellyttää elämänkatsomustiedon opetukselta monipuolisen katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamisen lisäksi eettisen ja kriittisen ajattelu- ja toimintakyvyn sekä op pimisen taitojen kehittämistä. Elämänkatsomustiedossa kriittinen ajattelu ymmärretään perusteita etsivänä, asiayhteydet hahmottavana ja tilannetajuisena sekä itseään korjaavana. Siihen liittyy avoin ja pohdiskeleva asenne.
Elämänkatsomustieto tukee laaja-alaisen osaamisen kehittymistä, erityisesti ajattelun ja oppimaan oppimisen taitoja, kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutuksen ja ilmaisun taitoja, itsestä huolehtimista ja arjentaitoja sekä osallistumista, vaikuttamista ja vastuullisuutta.
Vuosiluokilla 7–9 elämänkatsomustiedon opetuksen erityisenä tehtävänä on kasvattaa oppilaiden kykyä oman tulevaisuutensa hahmottamiseen ja suunnittelemiseen. Oppilaiden identiteetin ja elämänkatsomuksen rakentamisen tukemisessa otetaan erityisesti huomioon yleissivistävän tietoperustan laajentaminen sekä oppilaiden omakohtaiset valinnat perusopetuksen jälkeen. Oppilaita tuetaan omakohtaisten hyvän elämän mallien löytämisessä.
Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7–9
Opetuksen tavoitteet
Tavoitteisiin
liittyvät sisäl-
töalueet
Laaja-alainen
osaaminen
T1 ohjata oppilasta tunnistamaan, ymmärtämään ja käyttämään katso-
muksellisia käsitteitä
S1 L1, L2, L4
T2 ohjata oppilasta tutustumaan erilaisiin kulttuureihin ja katsomuksiin
ja perehtymään Unescon maailmanperintöohjelmaan
S1 L2, L7
T3 ohjata oppilasta tuntemaan erilaisia uskonnottomia ja uskonnollisia
katsomuksia, niiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä tiedon ja tutki-
muksen roolia katsomusten arvioinnissa
S1 L1, L2, L5
T4 ohjata oppilasta tuntemaan uskonnollisen ajattelun ja uskontokritii-
kin perusteita
S1, S3 L1, L3
T5 ohjata oppilasta tuntemaan katsomusvapaus ihmisoikeutena sekä
katsomusvapauden turvaamisen kansallisia ja kansainvälisiä keinoja
S1, S3 L2, L3, L6, L7
T6 ohjata oppilasta hahmottamaan erilaisia katsomuksellisia ratkaisuja
sekä niiden taustalla olevia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä perusteita
S1, S2, S3 L1, L2, L4
T7 kannustaa oppilasta maailman moninaisuuden ja kaikkien yhden-
vertaisen kohtelun hyväksymiseen ja ymmärtämiseen
S1, S2, S3 L2, L3, L7
T8 ohjata oppilasta huomaamaan eettisiä ulottuvuuksia elämästään ja
ympäristöstään sekä kehittämään eettistä ajatteluaan
S2, S3 L5, L7
T9 innostaa oppilasta pohtimaan omien valintojensa vaikutusta kestä-
vään tulevaisuuteen paikallisesti ja globaalisti
S1, S2, S3 L5, L6, L7
T10 ohjata oppilas tuntemaan ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja ihmisten
yhdenvertaisuuden merkitys ja eettinen perusta
S2, S3 L1, L7
Elämänkatsomustiedon tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7–9
Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille. Sisältöjen valinnassa pyrkimys yleissivistävään tietoon yhdistetään oppilaiden kokemusmaailmaan ja identiteetin ja elämänkatsomuksen etsintään. Olennaista on löytää sisältöjä, joiden kanssa työskenteleminen antaa oppilaalle mahdollisuuden rakentaa tiedosta ja omakohtaisesta pohdinnasta katsomuksellista arvostelukykyä.
S1 Katsomus ja kulttuuri: Perehdytään maailmankuvan ja maailmankatsomuksen käsitteisiin. Käydään oppilaan elämänkatsomuksen ja identiteetin rakentamista tukevia keskusteluja. Perehdytään Unescon suojelemaan maailman kulttuuri- ja luonnonperintöön ja seurataan kulttuurin ilmenemistä muun muassa mediassa ja taiteessa. Perehdytään teistisiin ja ateistisiin katsomuksiin nykymaailmassa, esimerkiksi sekulaariin humanismiin, kristinuskoon ja islamiin. Tutustutaan valittuihin katsomusten historian ja niiden kohtaamisen käänteisiin sekä arvioidaan katsomusvapauden ja yhdenvertaisuuden toteutumista erilaisissa yhteiskunnissa.
S2 Etiikan perusteita: Tutustutaan etiikan peruskysymyksiin ja pääsuuntiin. Pohditaan hyvän elämän lähtökohtia ja yleisinhimillisiä arvoja: totuus, hyvyys, kauneus ja oikeudenmukaisuus. Perehdytään teon eettisen arvioinnin näkökulmiin, kuten teon tahallisuuteen, tekijän tarkoitukseen ja teon seurauksiin. Sovelletaan eettistä lähestymistapaa ja käsitteistöä nuorten arjessa esiintyviin tilanteisiin. Perehdytään sosiaalisessa mediassa ja muissa tiedotusvälineissä esiintyviin ajankohtaisiin kysymyksiin eettisestä näkökulmasta. Tarkastellaan kulttuurista moninaisuutta rikkautena, oikeutena ja eettisenä kysymyksenä.
S3 Ihmisoikeudet ja kestävä tulevaisuus: Perehdytään ihmisarvoon, ihmisoikeuksiin ja ihmisten väliseen yhdenvertaisuuteen. Tutustutaan ihmisoikeuksien kehitykseen ja ihmisoikeusloukka uksiin, kuten holokaustiin. Tutustutaan erilaisiin käsityksiin ihmisen ja luonnon suhteesta, esim. humanistiseen, utilistiseen, mystiseen ja luontokeskeiseen. Perehdytään luonnon ja yhteiskunnan kestävän tulevaisuuden mahdollisuuksiin sekä ympäristöetiikkaan liittyviin kysymyksiin kuten eläinten oikeuksiin. Pohditaan, miten voidaan toimia vastuullisesti kestävän tulevaisuuden hyväksi.
Elämänkatsomustiedon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7–9
Työtapojen valinnassa on oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä taata turvallinen ja avoin oppimis- ja keskusteluympäristö, jossa oppilas kokee tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi. Erityisesti kunkin uuden ryhmän aloittaessa ryhmäytyminen on olennainen osa oppimisympäristön raken- tumista. Työskentelyssä tuetaan oppimisen itsesäätelytaitojen kehittymistä. Oppilaat elävät globalisoituvassa mediamaailmassa, jota erilaiset digitaaliset sovellukset muokkaavat. Siksi elämänkatsomustiedon oppimisympäristössä on olennaista, että välitön henkilökohtainen yhteisöllinen kanssakäyminen voi yhdistyä erilaisten medioiden ja digitaalisen vuorovaikutuksen pedagogisesti monipuoliseen hyödyntämiseen.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki elämänkatsomustiedossa vuosiluokilla 7–9
Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä ohjauksen ja tuen järjestämisessä on vahvistaa oppilaan osallisuuden ja minäpystyvyyden kokemusta. Elämänkatsomustieto oppiaineena tukee oppilaan hyvinvointia, kehitystä ja oppimista tarjoamalla mahdollisuuksia ja käsitteellisiä välineitä tutkia, jäsentää ja rakentaa omaa katsomuksellista identiteettiä yhdessä muiden kanssa. Ohjausta ja tukea tarvitaan oppiaineen käsitteellisen sisällön hahmottamiseen erityisesti eettisissä kysymyksissä sekä vuorovaikutus- ja ajattelutaitojen kehittymiseen. Oppilaiden yksilöllisen tuen tarpeet sekä mahdollisuus syventymiseen ja yksilölliseen etenemiseen otetaan huomioon työtapojen ja sisältöjen valinnassa.
Oppilaan oppimisen arviointi elämänkatsomustiedossa vuosiluokilla 7–9
Elämänkatsomustiedon arviointi perustuu työskentelyn havainnointiin ja keskusteluihin ja argumentaatioon sekä oppilaiden monimuotoisten tuotosten tarkasteluun. Tuotosten sisällön lisäksi arvioidaan opiskeluprosessia ja työn eri vaiheita kuten kysymysten muodostamista, perusteluiden rakentamista, aiheen rajaamista, tiedonhakua, näkökulmien perustelemista, käsitteiden käyttöä, ilmaisun selkeyttä ja työn loppuun saattamista. Oppilaiden itsearviointia ja vertaispalautetta käytetään arvioinnin tukena.
Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut elämänkatsomustiedon oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso elämänkatsomustiedon valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen oppiaineessa kehittyy kumulatiivisesti oppilaiden ajattelun taitojen syventyessä. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
Elämänkatsomustiedon päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä
Opetuksen tavoite
Sisältö-
alueet
Arvioinnin
kohteet oppiai-
neessa
Päättöarvioinnin kriteeri arvosanal-
le kahdeksan
T1 ohjata oppilasta tunnistamaan,
ymmärtämään ja käyttämään
katsomuksellisia käsitteitä
S1
Käsitteiden hallin-
ta ja soveltaminen
Oppilas osaa käyttää katsomuksellisia
käsitteitä ja tunnistaa niiden välisiä
suhteita.
T2 rakentaa oppilaan kulttuu-
rista yleissivistystä ohjaamalla
oppilasta tutustumaan erilaisiin
kulttuureihin ja katsomuksiin ja
perehtymään Unescon maailman-
perintöohjelmaan
S1
Kulttuurien ja
katsomusten tun-
teminen
Oppilas osaa hankkia tietoa erilaisista
kulttuureista ja katsomuksista. Oppilas
osaa kertoa Unescon maailmanperintö-
ohjelman lähtökohdista ja nimetä joitain
maailmanperintökohteita.
T3 ohjata oppilasta tuntemaan
erilaisia uskonnottomia ja us-
konnollisia katsomuksia, niiden
keskinäistä vuorovaikutusta sekä
tiedon ja tutkimuksen roolia
katsomusten arvioinnissa
S1
Erilaisten katso-
musten tuntemi-
nen ja vertailu
Oppilas osaa nimetä keskeisten maail-
mankatsomusten ja kulttuurien tärkeim-
piä piirteitä ja kehityskulkuja, erityisesti
seemiläisen monoteismin ja sekulaarin
humanismin historiallisia, kulttuurisia ja
yhteiskunnallisia vaiheita. Oppilas osaa
kertoa, miten katsomuksia voi tarkastel-
la tutkivasti ja tieteellisesti
T4 ohjata oppilasta tutkimaan
uskonnollisen ajattelun ja uskon-
tokritiikin perusteita
S1, S3
Uskonnollisen
ajattelun ja
uskontokritiikin
tunteminen
Oppilas osaa selittää uskonnollisen
ajattelun luonnetta ja antaa esimerkkejä
uskontokritiikin pääpiirteistä.
T5 ohjata oppilasta tuntemaan
katsomusvapaus ihmisoikeutena
sekä katsomusvapauden turvaa-
misen kansallisia ja kansainvälisiä
keinoja
S1, S3
Katsomusvapau-
den merkityksen
hahmottaminen
Oppilas osaa antaa esimerkkejä katso-
musvapaudesta ihmisoikeutena ja jois-
takin katsomusvapauden turvaamisen
mekanismeista sekä niiden puutteista
erilaisissa tilanteissa.
T6 ohjata oppilasta hahmotta-
maan erilaisia katsomuksellisia
ratkaisuja sekä niiden taustalla
olevia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä
perusteita
S1, S2,
S3
Katsomuksellisten
valintojen perus-
teiden tarkastelu
Oppilas osaa kuvata erilaisten ihmisten
katsomuksellisten valintojen taustalla
olevia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä perus-
teita.
T7 kannustaa oppilasta maailman
moninaisuuden ja kaikkien yh-
denvertaisen kohtelun hyväksy-
miseen ja ymmärtämiseen
S1, S2,
S3
Monikulttuurisuu-
den ja yhden-
vertaisuuden
hahmottaminen
Oppilas osaa kuvata monimuotoisuutta ja antaa esimerkkejä ihmisten yhdenver taisesta kohtelusta
T8 ohjata oppilasta huomaamaan
eettisiä ulottuvuuksia elämästään
ja ympäristöstään sekä kehittä-
mään eettistä ajatteluaan
S2, S3
Eettisen ajattelun
taidot
Oppilas osaa käyttää eettistä käsitteistöä
sekä tulkita ja soveltaa sitä
T9 innostaa oppilasta pohtimaan
omien valintojensa vaikutusta
kestävään tulevaisuuteen paikalli-
sesti ja globaalisti
S1, S2,
S3
Kestävän elämän-
tavan periaattei-
den tunteminen
Oppilas osaa nimetä keskeisiä luonnon
ja yhteiskunnan kestävään tulevaisuu-
teen liittyviä piirteitä ja tarkastella kestä-
vän elämäntavan merkitystä tulevaisuu-
delle. Oppilas tuntee keinoja vaikuttaa
paikallisesti ja globaalisti.
T10 ohjata oppilas tuntemaan
ihmisarvon, ihmisoikeuksien
ja ihmisten yhdenvertaisuuden
merkitys ja eettinen perusta
S2, S3
Eettisen ajattelun
taidot
Oppilas osaa nimetä tärkeimmät
ihmisoikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen
liittyvät käsitteet ja perustella ihmisoi-
keuksien merkitystä
Scroll Up