1. Oikeudellisia perusteluja

Lapsiasiavaltuutettu ottanut selvästi kantaa

Lapsiasiavaltuutetun eduskunnalle neljän vuoden välein annettavassa kertomuksessa todettiin nykytilanteesta: ”Elämänkatsomustiedon opetukseen osallistumista rajoittaa se, että siihen osallistuminen ei ole mahdollista edes huoltajan pyynnöstä, jos lapsi kuuluu uskonnolliseen yhdyskuntaan, jonka mukaista uskonnonopetusta järjestetään. Vastaavat säännökset sisältyvät lukiolakiin. Oppilaiden enemmistön mukaiseen uskontokuntaan kuuluvalla lapsella ei ole oikeutta opiskella elämänkatsomustietoa. Sääntely on siten yhdenvertaisuutta loukkaavaa ja lapsen oikeuksien sopimuksen 2 artiklan vastainen.

Lapsiasiavaltuutettu esitti lakimuutosta: ”uskonnonopetusta koskevaa lainsäädäntöä tulisi tarkentaa, jotta se takaisi kaikille lapsille yhdenvertaisen oikeuden osallistua tai olla osallistumatta uskonnonopetukseen tai vaihtoehtoisesti elämänkatsomustiedon opetukseen.”

 

LAPSIASIAVALTUUTETUN KERTOMUS EDUSKUNNALLE 2018 K 5/2018 vp 2018, sivu 154

 

Lapsiasiavaltuutettu kiinnitti asiaan huomiota myös lausunnossaan lukiolain uudistukseen. Lapsiasiavaltuutetun (LAV) kanta nostetaan esiin myös Ihmisoikeuskeskuksen julkaisussa Perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen Suomessa – koottuja havaintoja vuodelta 2019. Ihmisoikeuskeskuksen julkaisuja 1/2021 (sivu 34):

 

”Nykyisen uskonnonopetusta koskevan lainsäädännön mukaan uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvan lapsen ei ole mahdollista osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen, jos hänen uskontonsa mukaista opetusta järjestetään koulussa. Näin ollen Suomessa evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluva lapsi ei voi osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen, vaikka näin itse haluaisi. LAV:n (lapsiasiavaltuutetun) mukaan tämä loukkaa lasten yhdenvertaisuutta. LAV on todennut, että katsomusaineiden opetuksen järjestämistä tulisi selvittää lasten ja nuorten näkökulmasta ja uskonnonopetusta koskevaa lainsäädäntöä tulisi tarkentaa vastaamaan YK:n lapsen oikeuksien sopimusta.”

Oikeustilanne on testattu korkeinta hallinto-oikeutta myöten

 

Erään ortodoksiseen kirkkoon kuuluvan oppilaan äiti teki joku vuosi sitten valituksen elämänkatsomustiedon opetuksen epäämisestä ja valitti siitä sitten hallinto-oikeuteen ja myös korkeimpaan hallinto-oikeuteen. On siis testattu, että vain muutos perusopetus- ja lukiolakeihin voi avata elämänkatsomustiedon kaikkien valittavissa olevaksi katsomusaineeksi.

2. Suomalaisten oikeustaju puoltaa lakimuutosta

Mielipidetiedustelu

Taloustutkimus toteuttama kysely tehtiin 10.–18.8.2020 puhelinhaastatteluna, ja väestörekisteristä tehty satunnaisotos edustaa Suomen aikuisväestöä (15 vuotta täyttäneet). Vastaajia oli 1003. Tulokset painotettiin iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestötilastoja vastaaviksi. Virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

 

Kysymys haastattelussa oli seuraava:

 

”Peruskoulun ja lukion uskonnonopetus on nykyisin pakollista evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon jäsenille. Uskontokuntiin kuulumattomat voivat valita joko elämänkatsomustiedon tai uskonnon. Peruskoulussa valinnan tekevät oppilaiden huoltajat, lukiossa opiskelija itse.

Kannatatteko sitä, että myös kirkkoon kuuluvat oppilaat voisivat opiskella elämänkatsomustietoa uskonnonopetuksen sijasta?

Kannatan | En kannata | En osaa sanoa”

Peräti 79 prosenttia vastaajista – 86 prosenttia nuorista – kannattaa sitä, että myös kirkkoon kuuluvat voisivat opiskella elämänkatsomustietoa (ET) uskonnon sijasta. Vastaajista 15 prosenttia ei kannattanut ja 7 prosenttia ei osannut sanoa.

Enemmistö maan kaikilla alueilla, kaikissa ikä- ja ammattiryhmissä ja kaikilla koulutustasoilla kannattaa elämänkatsomustiedon (ET) avaamista. Myös kaikkien puolueiden kannattajien enemmistö tukee ET:n opiskelumahdollisuutta kaikille Kristillisdemokraattien kannattajia lukuun ottamatta.

Ikäryhmistä eniten avaamista kannattivat 15–24-vuotiaat nuoret, 86 prosenttia, ja myös 35–49-vuotiaissa kannatus oli yli 80 prosenttia. Opiskelijoista ja koululaisista ET:n avaamista kannatti 88 prosenttia, ja myös kotiäitien ja -isien, johtavassa asemassa olevien, työntekijöiden, ylempien toimihenkilöiden keskuudessa kannatus oli yli 80 prosenttia. Myös maanviljelijöiden enemmistö tuki avaamista.

Alueellisesti avaamisen kannatus oli suurinta, 88 prosenttia, Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan alueella, jossa ET-oppilaita on eniten ja aine tunnetaan parhaiten. Myös pienissä kaupungeissa ja maalaiskunnissa elämänkatsomustiedon opiskelun mahdollistamista kaikille kannatti 74 prosenttia vastaajista.

ET:n avaamisen kannatus on noussut vuonna 2017 tehdyn kyselyn tuloksesta, 76 prosentista, kolme prosenttiyksikköä, vuoden 2020 lukemaan,79 prosenttiin.

 

Kuntavaalikone

Vuoden 2021 kuntavaalien edellä oli käytössä uskonnonvapaus.fi vaalikone, jossa yhtenä kysymyksenä oli: ”Tulisiko elämänkatsomustiedon opiskelu sallia myös evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluville? kyllä | ei | en vastaa | ei mikään edellä olevista.

 

Vastanneista ehdokkaista yli 90 % vastasi kyllä eli kannatti elämänkatsomustiedon sallimista.

 

3. Lakimuutoksen aikataulusta

Nopea muutos mahdollinen

Tarvittavat korjaukset peruskoulu- ja lukiolakeihin ovat muodollisesti pieniä ja lakiteknisesti helppoja tekstimuutoksia. Muutos voidaan valmistella ministeriössä, säätää eduskunnassa ja sen jälkeen myös toteuttaa nopeasti. Ehdotettu uudistus ei edellytä muutoksia oppiaine- tai tuntijakoon. Valtakunnallisia opetussuunnitelmiakaan ei tarvitse muuttaa, ja nykyiset oppimateriaalitkin käyvät.

 

Kun kansalaisaloite on saanut riittävän määrän kannatusta, se luovutetaan heti eduskunnalle.  Eduskunnan tulee ottaa kansalaisaloite nopeasti käsittelyyn, ja myönteisen ratkaisun jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriön tulee tehdä ripeästi tarvittavat lakiesitykset eduskunnalle. Eduskunnan tulee käsitellä lakimuutokset tällä vaalikaudella, sillä muuten aloite raukeaa.

 

Mitä pikemmin tarvittavat kannatusilmoitukset kertyvät, sen parempi.

4. Vaikutus muihin uudistuspyrkimyksiin

Elämänkatsomustiedon opiskelun salliminen kaikille niin, että ET avataan kaikille valittavissa olevaksi katsomusaineeksi nopealla aikataululla ei estä muita perusopetuksen ja tai/lukion opetuksen kehittämishankkeita, joiden valmistelu ja toteuttaminen edellyttävät pidempää aikataulua. Myös uskontoja ja katsomuksia koskevan opetuksen oppiaine- ja tuntijaon uudistamista koskeva keskustelu ja mahdollisesti valmistelu voivat jatkua seuraavalla vaalikaudella. ET:n aseman järjestäminen yhdenvertaiselle ja lapsen oikeuksia kunnioittavalle tolalle luo itse asiassa paremmat edellytykset opetuksen jatkokehittämistyölle.

5. Miten voin auttaa?

Voit jakaa kansalaisaloitteen linkkiä sosiaalisessa mediassa. Voit käyttää saatteena myös aloitteen tekstiä ja mielellään myös omia saatesanoja. Voi myös toivoa linkin jakamista eteenpäin; pistetään hyvä kiertämään.


Lisäksi voit ilmoittautua paperisten kannatusilmoitusten kerääjäksi ja pyytää lähettämään paperilomakkeita osoitteesta kansalaisaloite@et-opetus.fi. Paperilomakkeiden palautusosoite on ET-kansalaisaloite, Neljäs linja 1, 00530 Helsinki.

Näillä nappuloilla voit ladata tulostettavan pdf:n QR-koodillisesta lappusesta.