USKONNOTON TAPAKULTTUURI SUOMESSA
Vuodenkierto ja elämän käännekohdat
Tätä 12-sivuista oppimateriaalia voi tilata oppilaitoksiin, järjestöihin, tilaisuuksiin ja koteihin maksutta nyt vain julkaisijalta sähköpostilla val@vapaa-ajattelijat.fi. Taloudellisista syistä joudumme luopumaan Subjectaidin levityspalveluista oppilaitoksille vuodenvaihteessa. Tilaa suoraan julkaisijalta niin pienet kuin isotkin määrät, esimerkiksi koko luokkasetti 30-36 kpl taikka pari.
Oppimateriaali kertoo vuodenkierron juhlien, myös joulun ja pääsiäisen ajan vietosta uskonnottomissa perheissä ilman uskonnollista sisältöä. Kerrotaan myös vuodenkierron muista juhlista ja vapaapäivistä.
Elämän käännekohtien juhlistamisesta käsitellään nimenantojuhlaa eli nimiäisiä, aikuistumisen juhlistamista, seksiä ja seurustelua, avoliiton ja yhteen muuttamisen juhlistamista sekä hääjuhlia. Iloisten juhlien lisäksi käsitellään saattohoitoa ja kuolemaa sekä varsin laajasti hautajaisten ja hautaamisen erilaisia toteuttamistapoja.
Nettiversio: https://vapaa-ajattelijat.fi/wp-content/uploads/2024/01/Uskonnoton-tapakulttuuri-suomessa-web.pdf
Tulostinystävällinen versio: https://vapaa-ajattelijat.fi/wp-content/uploads/2024/01/Uskonnoton-tapakulttuuri-suomessa-tulostettava.pdf
Tilaa maksutta! Käytä myös nettijulkaisuja opetuksessa ja oppimistehtävissä.
Aineiston on julkaissut uskonnottomien etu-, ihmisoikeus- ja kulttuurijärjestö Vapaa-ajattelijain liitto ry.
Elämänkatsomustiedon suosio kasvaa
Peruskoulun katsomusaine on yhä useammalla elämänkatsomustieto (ET) uskonnon sijaan. Kun katsomusaineiden oppilasvalintojen viimeinen valtakunnallinen tilasto on lukuvuodelta 2018-19, kysyimme suoraan kunnista kuluvan lukuvuoden 2023-24 tietoja.
Kymmenen suurimman kunnan ja pienempien kuntien otoksen tiedot kertovat, että viidessä vuodessa elämänkatsomustiedon oppilaiden osuus on kasvanut 30-60 prosentin luokkaa, pienillä paikkakunnilla jopa yli 100 prosenttia.
Eniten ET-oppilaita on pääkaupunkiseudulla, Helsingissä lähes 30 prosenttia, Espoossa ja Vantaalla 20 prosenttia. Seuraavina tulevat Tampere 18,7 ja Turku 17,7 prosentilla.
Pienillä ja keskisuurilla paikkakunnilla ET:n oppilasosuus on matalampi, mutta kasvuluvut viidessä vuodessa suurempia. Lukuvuodesta 2018-19 tähän vuoteen kasvu oli Kuopiossa 68 %, Porissa 97 %, Hämeenkyrössä 138 % ja Tammelassa 180 %.
ET:n kasvaa myös jatkossa, sillä alaluokilla oppilasosuus on suurempi kuin yläasteella. Esimerkiksi Espoossa ET-oppilaita oli 9. luokalla 16 prosenttia, mutta 2. luokalla jo 24 prosenttia.
Lisäksi yhä useammat ekaluokkalaiset ovat oikeutettuja ET-opetukseen, kun vauvojen liittäminen evankelis-luterilaiseen kirkkoon on vähentynyt.
Vaikka ET-opetus on tarjolla yhä useammassa koulussa, pienillä paikkakunnilla ja pienissä kouluissa se voi olla vajaakäytössä, jos opetusjärjestelyt ovat olleet hankalia. Uusia opetusryhmiå kuitenkin syntyy, kun vanhemmat pitävät kiinni lapsensa oikeudesta elämänkatsomustiedon opetukseen.
Elokuussa 2024 koulunsa aloittavien uusien ekaluokkalaisten kouluun ilmoittautuminen on kunnissa parhaillaan käynnissä.
Elämänkatsomustiedon oppilasosuuksien kasvu peruskoulussa vuosina 2018-2023
Kunta | ET-% 2023-24 | ET-% 2018-19 | + %-yksiköissä | Kasvuprosentti |
Helsinki | 29,1 | 22,8 | 6,3 | 27,6 |
Espoo | 20,4 | 13,0 | 7,4 | 56,9 |
Vantaa | 19,9 | 13,7 | 6,2 | 45,3 |
Kerava | 19 | 13,0 | 6,0 | 46,0 |
Tampere | 18,7 | 11,5 | 7,2 | 62,6 |
Turku | 17,7 | 13,0 | 4,7 | 32,6 |
Tuusula | 16,5 | 6,1 | 10,4 | 150,7 |
Järvenpää | 16 | 9,0 | 7,0 | 80,0 |
Hyvinkää | 14,5 | 9,0 | 7,1 | 61,1 |
Raasepori | 14,4 | 8,7 | 5,7 | 65,5 |
Kemi | 13,5 | 8,9 | 4,6 | 52,0 |
Kotka | 12,5 | 8,4 | 4,1 | 49,0 |
Lahti | 11,7 | 8,9 | 2,8 | 31,5 |
Kuopio | 10,1 | 6,0 | 4,1 | 68,3 |
Oulu | 9,6 | 6,1 | 3,5 | 57,4 |
Hämeenkyrö | 9,3 | 3,9 | 5,4 | 138,5 |
Pori | 6,1 | 3,1 | 3,0 | 96,8 |
Tammela | 5,6 | 2 arvio | 3,6 | 180,0 |
ET:n avaaminen ajankohtainen perusoikeuskysymys
Uskonnonopetuksen jäsenyysperustaisesta, pakotetusta määräytymisestä luopuminen poistaisi
yhdenvertaisuutta, lasten oikeuksia ja uskonnonvapautta jäytäviä perusoikeusongelmia sekä parantaisi
elämänkatsomustiedon opetuksen järjestämistä käytännön tasolla.
Elämänkatsomustieto voitaisiin avata kaikille valittavissa olevaksi katsomusaineeksi pienellä
lakimuutoksella nopeasti, koska oppiaineiden tuntijakoa ja aineen opetussuunnitelmaa ei tarvitse muuttaa.
Aine on valmiina palvelukseen sen valinneille.
Mitä elämänkatsomustieto on?
Elämänkatsomustieto on peruskoulun ja lukion katsomusaine. Opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Lisäksi tehtävänä on kehittää oppilaiden valmiuksia kasvaa itsenäisiksi, suvaitsevaisiksi, vastuullisiksi ja arvostelukykyisiksi yhteisönsä jäseniksi
Elämänkatsomustieto tukee:
- laaja-alaisen osaamisen kehittymistä
- erityisesti ajattelun ja oppimaan oppimisen taitoja
- kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutuksen ja ilmaisun taitoja
- itsestä huolehtimista ja arjentaitoja sekä osallistumista
- vaikuttamista ja vastuullisuutta
Kaikkien niiden, jotka eivät ole luterilaisen tai ortodoksisen kirkon jäseniä, on mahdollista opiskella elämänkatsomustietoa. Opetus on aloitettu Suomessa vuonna 1985 ja sitä opiskelee peruskoulussa ja lukioissa noin 50 000 oppilasta.
Tämä sivusto on tarkoitettu erityisesti elämänkatsomustietoa opiskeleville koululaisille ja heidän vanhemmilleen. Lisäksi sivusto tarjoaa tietoa elämänkatsomustiedon opettajille ja kuntien opetusasioista vastaaville virkamiehille.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.