Usein kysytyt kysymykset

Oppiaine on verrattain nuori eikä evankelis-luterilaiseen tai ortodoksiseen uskontokuntaan kuuluva voi valita sitä lainkaan peruskoulussa omaksi oppiaineekseen. Lisäksi osa Suomen kunnista ei noudata perusopetuslakia tai opetushallituksen ohjeita, joiden mukaan uskontokuntiin kuulumattomat pitäisi sijoittaa automaattisesti elämänkatsomustiedon opetukseen (vapautusta uskonnonopetuksesta ei tarvitse enää anoa). Joissain kunnissa/kouluissa on myös opetusviranomaisten asenteiden/väärinkäsitysten takia vältelty elämänkatsomustiedon opetuksen aloittamista sekä annettu vanhemmille väärää tietoa elämänkatsomustiedosta. Joissain pääkaupunkiseudun kouluissa jo yli 40% opiskelee elämänkatsomustietoa. Ongelmat keskittyvät usein pienten kuntien pieniin kouluihin.

Suomen laki määrää tämän. Lisää tietoa aiheesta löytyy Elämänkatsomustieto vapaasti valittavaksi -kampanjan sivulta.

Elämänkatsomustieto (esiopetuksessa elämänkatsomustietokasvatus) on perustaltaan monitieteinen peruskoulun ja lukion katsomusaine. Elämänkatsomustieto ei pohjaudu mihinkään yhteiskunnalliseen instituutioon tai katsomukseen, vaan siihen kuuluu aineksia filosofiasta, yhteiskunta-, uskonto- ja kulttuuritieteistä.

Elämänkatsomustieto on uutena oppiaineena nykyaikainen sekä sisällöiltään että pedagogiikaltaan, tehty tämän ajan lasten ja nuorten kohtaamaa maailmaa ajatellen. Uskonnon opetuksessa keskitytään tutustumaan oman uskonnon tapoihin, uskomuksiin ja perinteeseen.

Ei ole. Kenenkään ei tarvitse osallistua vastoin tahtoaan uskontokasvatukseen tai uskonnon harjoittamiseen. Päiväkodin tulee järjestää muuta toimintaa uskontokasvatuksen ajaksi. Olisi kuitenkin kasvatusopillisesti perusteltua, että sellaisia tapahtumia ei järjestettäisi päiväkodissa, koska tällöin lapsia joudutaan erottamaan ryhmästä uskonnon tms. takia. Päiväkodin kannattaa toimia siten, että uskonnon harjoittamista sisältävät tapahtumat olisivat vasta päiväkodin loppumisen jälkeen. Näin vanhemmat voivat halutessaan viedä lapsensa tilaisuuteen, eikä ketään tarvitse erottaa hoitoryhmästä tilaisuuden ajaksi.

Esiopetuksen järjestäjä järjestää silloin lapsellesi muuta opetusta. Kasvatuksellisesti olisi kyllä perusteltua, että esiopetuksen järjestäjä ei järjestä sellaista opetusta, mihin kaikki lapset eivät voi osallistua.

Oppilaalle pitää järjestää jotain muuta ohjattua opetusta esikoulun opettajien toimesta uskonnon opetuksen ajaksi.

Tätä kysytään yleensä ilmoittautumislomakkeessa, jolla ilmoitat lapsesi esiopetukseen. Asian voi ottaa puheeksi, kun käyt lapsesi kanssa tutustumassa esiopetuspaikkaan. Voit kuitenkin ilmoittaa asiasta suullisesti/kirjallisesti opetuksen järjestäjälle koska tahansa.

Kyllä. Huoltajan valinnan mukaan oppilas osallistuu joko elämänkatsomustietokasvatuksen tai uskontokasvatuksen opetukseen. Mikäli osanottajien määrä on vähäinen, voi opetuksen järjestäjä päättää, että elämänkatsomustietokasvatuksen opetusta ei järjestetä. Lisätietoja löydät esiopetuksen opetussuunnitelman perusteista (2000).

Ei ole. Rukoilu on uskonnon harjoittamista, eikä se kuulu päiväkodin tehtäviin.

Ei lopu. Vaikka opetusryhmän koko pienenisi alle kolmeen, on aloitettua opetusta jatkettava.

Opetuksen järjestäjän pitää järjestää muuta ohjattua toimintaa tilaisuuden ajaksi. Olisi kuitenkin oikeudenmukaista, että ET:n opiskelijoille järjestettäisiin vastaavan tasoinen vierailu esim. museoon, planetaarioon, kirjastoon, luontoretkelle tms.

Olisi parasta, että koulun yhteiset tapahtumat, kuten aamunavaukset, olisivat kaikille sopivia. Näin kaikki oppilaat voivat osallistua jokaiseen aamunavaukseen, eikä eri katsomusaineiden oppilaita tarvitse erottaa muusta ryhmästä. Mikäli uskonnollisia aamunavauksia kuitenkin pidetään, tulee koulun järjestää ohjattua ohjelmaa elämänkatsomustiedon opiskelijoille tapahtuman ajaksi.

Ilmoittaminen tapahtuu yleensä kouluun ilmoittautumisen yhteydessä. Ilmoittautumislomakkeessa kysytään, osallistuuko lapsi elämänkatsomustiedon vai uskonnon opetukseen. Ilmoittautumislomakkeita on kuitenkin kunnissa erilaisia. Yleensä riittää se, että ilmoittaa että lapsi ei kuulu mihinkään uskontokuntaan (uskontokuntiin kuulumattomat ohjataan suoraan elämänkatsomustiedon opetukseen opetuksen järjestäjän toimesta). Ilmoittautumislomakkeessa saatetaan kuitenkin kysyä, osallistuuko lapsi elämänkatsomustiedon vai uskonnon opetukseen. Tällöin valitsemalla elämänkatsomustiedon pääsee lapsi elämänkatsomustiedon opetukseen. Mikäli lapsi kuuluu johonkin sellaiseen uskontokuntaan, jonka omaa opetusta ei järjestetä, voitte myös ilmoittaa lapsenne elämänkatsomustiedon opetukseen.

ET-opetusta ei voi järjestää kotona, ellei sitten ota lasta kokonaan kotiopetukseen. Mikäli opetusjärjestelyt ovat kohtuuttomat (hyppytunnit, kuljetukset, huonolaatuinen opetus), niistä voi ensin ottaa yhteyttä kunnan sivistystoimenjohtajaan tai sitten tehdä kantelun aluehallintovirastoon.

Kyllä. Ilmoita opettajalle, että et halua osallistua omantunnon syistä uskonnon harjoittamiseen. Voit myös pyytää vanhempiasi tekemään kirjallisen ilmoituksen koululle.

Kyllä voi. Huoltajat voivat ilmoittaa koululle kirjallisesti/suullisesti milloin tahansa, että lapsi osallistuu jatkossa elämänkatsomustiedon opetukseen. Edellytyksenä opetuksen järjestämiselle on, että perusopetuksen järjestäjän (yleensä kunta) toimialueella on vähintään kolme uskontokuntiin kuulumatonta oppilasta. Näistä kolmesta uskontokuntiin kuulumattomasta kaikkien ei tarvitse edes osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen. Alle kolme uskontokuntiin kuulumatonta oppilasta riittää, jos jonkun vähemmistöuskontoon kuuluvan oppilaan vanhemmat haluavat lapselleen elämänkatsomustiedon opetusta silloin kun heidän oman uskonnon opetusta ei järjestetä. Myös tässä tapauksessa pitää olla yhteensä kolme elämänkatsomustiedon oppilasta (esim. kaksi uskontokuntiin kuulumatonta ja yksi vähemmistöuskontoihin kuuluva). Esimerkki sähköpostista, jolla vanhemmat ilmoittavat uskontokuntiin kuulumattoman lapsensa siirrosta elämänkatsomustiedon opetukseen.

Kyllä. Elämänkatsomustiedon opiskelijat osallistuvat usein Prometheus-leireihin.

Opetuksen järjestäjä ei ole tällöin velvollinen järjestämään elämänkatsomustiedon opetusta. Tästä huolimatta opetuksen järjestäjä voi antaa halutessaan elämänkatsomustiedon opetusta pienemmällekin oppilasmäärälle. Uskontokuntiin kuulumattoman ei kuitenkaan tarvitse missään tapauksessa osallistua uskonnon opetukseen (perustuslaki uskonnon vapaudesta). Käytännössä lähes jokaisesta, pienestäkin, kunnasta löytyy yli kolme uskontokuntiin kuulumatonta oppilasta, jolloin elämänkatsomustiedon opetus on lain mukaan pakko järjestää. Mikäli elämäkatsomustiedon oppilaita ei löydy opetuksen järjestäjän alueelta kolmea, on oppilaille järjestettävä muuta opetusta tai ohjattua toimintaa opetuksen järjestäjän toimesta (lisätietoja: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980852, 5).

Ei. Opetusjärjestelyt eivät saa olla sellaiset, että niiden takia koululainen joutuu olemaan pois joltain muulta tunnilta. Tällöin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritelty minimituntimäärä ja opetuksen tavoitteet jonkin muun oppiaineen suhteen eivät välttämättä täyty.

Mikään ei erityisesti velvoita kouluja hankkimaan jollekin määrätylle oppiaineelle omaa oppikirjaa, mutta tasapuolisuuden nimissä olisi hyvä, jos elämänkatsomustiedon oppilaillakin olisi käytössä oma kirja. Nykyään on saatavilla hyviä elämänkatsomustiedon oppikirjoja ala-asteelle.

ET on pakollinen oppiaine, eli siitä ei voida vapauttaa millään perusteella. Kunnan on myös annettava ET:n opetusta jokaiselle uskontokuntiin kuulumattomalle (jokaisessa Suomen kunnassa on kolme elämänkatsomustiedon opetukseen oikeutettua).

Et. Sinun pitää olla opiskellut vähintään kaksi elämänkatsomustiedon lukiokurssia. Lisätietoja löydät ylioppilastutkintolautakunnan reaaliaineiden kokeiden määräyksistä ja ohjeista.

Uskonnon arvosanat voivat näkyä ylimääräisinä kurssisuorituksina, jos opiskelija niin haluaa. Pakollinen arvosana tulee ET:stä, vaikka suoritetut uskonnon kurssit lasketaankin pakolliseen kurssimäärään. Jo suoritetut uskonnon kurssit lasketaan siis mukaan katsomusaineen pakollisiksi suorituksiksi, joten oppilaan ei tarvitse suorittaa vastaavia puuttuvia ET:n kursseja. Päättötodistuksen arvosanan tulee kuitenkin määräytyä vain elämänkatsomustiedon opintojen perusteella.

Uskontokuntiin kuulumattomat lapsen oletusarvoinen oppiaine on elämänkatsomustieto. Ainoastaan silloin, kun molemmat vanhemmat ovat yksimielisiä (uskonnon opetuksesta), voidaan lapsi sijoittaa uskonnon opetukseen. Asiasta on olemassa myös Korkeimman hallinto-oikeuden päätös (http://www.kho.fi/paatokset/28926.htm).

Ei. Jokaisella ihmisellä on oikeus muuttaa omaa katsomustaan ja saada haluamansa katsomusaineen opetusta. Uskonnonvapauslaki toteaa: Suomen kansalaisella on oikeus ... vapaus luopua siitä uskonnollisesta yhdyskunnasta, johon hän kuuluu, sekä vapaus liittyä toiseen uskontokuntaan. ...

Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautumisen yhteydessä täytetään yleensä lomake, jossa kysytään kuuluuko oppilas johonkin uskontokuntaan. Jos lapsi ei kuulu mihinkään uskontokuntaan, hänet ohjataan automaattisesti elämänkatsomustiedon opetukseen. Jos lapsi on aiemmin opiskellut uskontoa, mutta ei kuulu mihinkään uskontokuntaan, voit ilmoittaa luokanvalvojalle tai rehtorille, että lapsesi siirtyy elämänkatsomustiedon opetukseen.

Elämänkatsomustieto on uskontokuntiin kuulumattomien lasten oppiaine. Jos lapsi ei kuulu mihinkään uskontokuntaan, hänet ohjataan opiskelemaan elämänkatsomustietoa. Jos lapsenne kuuluu sellaiseen uskontokuntaan, jonka opetusta ei järjestetä opetuksen järjestäjän toimialueella, voitte halutessanne valita elämänkatsomustiedon lapsenne oppiaineeksi.

Arvosana annetaan siitä aineesta, jota oppilas on opiskellut kun hän saa päättötodistuksen. Vaihdon ajankohdalla ei ole merkitystä. Esimerkiksi, jos oppilas on lukenut uskontoa ensimmäiset kahdeksan vuotta, ja hän vaihtaa elämänkatsomustiedon opetukseen viimeisen vuoden puolivälissä, hän saa arvosanan ainoastaan elämänkatsomustiedosta.

Kyllä, jos opetuksen järjestäjän toimialueella on vähintään kolme uskontokuntiin kuulumatonta opiskelijaa. Vaikka kolmen oppilaan raja ei täyty, voi elämänkatsomustietoa silti opettaa.

Juhlan ohjelma voi olla katsomuksellisesti neutraalia. Ei-uskonnollisia joulu- ja kevätlauluja on olemassa paljon enemmän kuin uskonnollisia lauluja. Myös erilaisia ei-uskonnollisia näytelmiä ja esitysmahdollisuuksia on runsaasti. Mikäli seurakunta haluaa järjestää uskonnollista toimintaa,  se voi pitää oman tapahtuman kouluajan jälkeen. Näin kaikki halukkaat voivat osallistua myös uskonnolliseen toimintaan.

Kouluunilmoittautumislomakkeessa kysytään, kuuluuko lapsi johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan. Mikäli lapsi ei kuulu mihinkään uskontokuntaan, hän menee automaattisesti elämänkatsomustiedon opetukseen. Hyvin laadittu kouluunilmoittautumislomake on esimerkiksi Tampereen kaupungilla (huoltajat merkitsevät, että lapsi on uskontokuntiin kuulumaton).

Opetuksen järjestäjän ei ole pakko järjestää elämänkatsomustiedon opetusta alle kolmelle oppilaalle. Jos kunta ei järjestä elämänkatsomustiedon opetusta uskontokuntiin kuulumattomille, jäävät oppilaat käytännössä ilman opetusta kunnes opetuksen järjestäjän alueelle tulee tarpeeksi elämänkatsomustiedon oppilaita. Myös sellaisten pienuskontojen oppilaat, joille ei järjestetä kolmen oppilaan säännön perusteella oman uskonnon opetusta, voivat halutessaan anoa pääsyä elämänkatsomustiedon opetukseen.

Opetus on pakko järjestää. Riippuen oppilaiden iästä, voi kunta järjestää kuljetuksen (kunnan kustannuksella) opetuksen antamispaikkaan. Elämänkatsomustiedon opetus ei kuitenkaan saa saattaa oppilaita eriarvoiseen asemaan uskonnon oppilaiden kanssa. Opetusta voi myös järjestää pienemmille ryhmille eri kouluissa.

Elämänkatsomustietoa voi opiskella ainakin seuraavissa yliopistoissa: Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto (Joensuun),  Jyväskylän yliopisto, Turun yliopisto ja   Avoin yliopisto (Elämänkatsomustiedon 25 op:n opintokokonaisuus). Lisätietoja aineenopettajan kelpoisuusvaatimuksista löytyy opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista -asetuksesta.

On tärkeää kohdella kaikkia tasapuolisesti, eikä suosia minkään katsomusaineen opiskelijoita. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa elämänkatsomustiedon osalta usein sitä, että:

• Opetusjärjestelyjen pitää olla tasapuoliset kaikkien katsomusaineiden osalta.
• Jos uskonnon opiskelijat tekevät vierailun johonkin seurakunnan järjestämään tapahtumaan, järjestetään ET:n opiskelijoille koulussa vastaavanlaista ohjelmaa, esim. vierailu museoon, kirjastoon, taidenäyttelyyn, jne.
• Pidetään päivänavaukset kaikille koulun oppilaille sopivina (ei virsien laulua, rukoilua tms. uskonnon harjoittamista). Seurakunnan edustajien vierailut voidaan hyvin pitää uskonnon tunnilla.
• Vältetään sitä, että jonkin katsomusaineen oppilaat erotetaan muusta luokasta muulloin kuin katsomusaineiden oppituntien ajaksi.
• Jos uskonnon opetuksessa käytetään oppikirjaa, voidaan ET:n oppilaille myös hankkia oma oppikirja (tietoa kirjoista löytyy Oppikirjat-osiosta). Vaikka oppikirja ei ole mikään edellytys oppimiselle, voi se kuitenkin motivoida oppilaita varsinkin ala-asteella.
• Uskonnolliset tilaisuudet voi seurakunta/uskonnollinen yhdyskunta järjestää kouluajan ulkopuolella. Näin kaikki halukkaat voivat osallistua uskonnollisiin tilaisuuksiin, eikä koulussa tule ongelmia eri katsomusaineiden oppilaiden erilaisen kohtelun takia.
• Ilmoita ET:n opiskelijoille järjestettävästä opetuksesta ja sen sisällöstä selkeästi lukujärjestyksissä / koulun tiedotteissa / sähköpostitiedotteissa / ilmoitustaululla jne. On tärkeää, että vanhemmat näkevät, millaista ohjelmaa oppilaille järjestetään eri katsomusaineissa. Esimerkiksi, jos uskonnon oppilaat tekevät vierailun seurakunnan tilaisuuteen (uskontotuntien ulkopuolella), on koulun tiedotteissa mainittava, että ET:n oppilaat tekevät vierailun museoon.

Kyllä.

Oppilaiden tulee saada opetussuunnitelman mukaista opetusta ja saavuttaa annetut tavoitteet - tämä ei voi käytännössä toteutua, mikäli oppilaiden ikäjakauma on suuri. Suositeltava jako alakoulussa on esimerkiksi eri ryhmät luokille 1-3 ja 4-6 tai 1-4 ja 5-6. Tämä on erityisesti pienten koulujen ongelma, isoissa kaupunkikouluissa on usein jo omat ryhmät jokaiselle luokka-asteella

Kyllä.

Kyllä. Väestötietolaissa sanotaan, että "... voidaan kuitenkin luovuttaa... tieto oppilaan uskontokunnasta kouluviranomaisille uskonnonopetuksen suunnittelua ja järjestämistä varten". Lisätietoja löytyy väestötietolaista. Väestörekisteritietojen perusteella tapahtuva ohjaus elämänkatsomustiedon opiskeluun on myös hyvä tapa muodostaa elämänkatsomustiedon ryhmät (vrt. edellinen kysymys).