Ohjeita kouluille


Olemme koonneet erilaisia elämänkatsomustiedon opetukseen, sekä koulun yleiseen toimintaan liittyviä ohjeita. Kannattaa tutustua myös Kantelupukki-palvelun mittavaan tietopakettiin.

Elämänkatsomustiedon opetuksen aloittaminen

Vaikka elämänkatsomustiedon (ET) opetusryhmiä on paljon suurien kaupunkien ja kuntien kouluissa, pienimmissä kunnissa ei jokaisessa koulussa ole ET-opetusta. Tarve opetusryhmien perustamiseen kasvaa väestötietojen perusteella, kun ET-opetukseen oikeutettuja on perusopetuksen aloittavissa oppilaissa yhä enemmän. Myös siirtymisiä uskonnosta ET-opetukseen voi tapahtua, kun uusi opetusryhmä perustetaan.

Seuraavassa lyhyesti ET:n opetuksen aloittamiseen ja opetusjärjestelyihin liittyviä asioita opettajien, kunnan opetusviranomaisten sekä vanhempien näkökulmasta. Ohjeet koskevat ensi sijassa alaluokkien ET:n opetusta.

  1. Rehtori tai sivistys-/koulutoimenjohtaja: Tarkista, että oppilaan kouluun ilmoittamisen lomakkeet ovat ajan tasalla. Nykyisen lainsäädännön mukaan uskontokuntiin kuulumattomille opetetaan elämänkatsomustietoa. Vaikka ET on heille ensisijainen aine, huoltajilla on silti mahdollisuus pyytää uskonnon opetusta. Tarkista myös, että esim. ”tervetuloa kouluun” -oppaassa annetaan oikeaa tietoa ET:n opetuksesta. Ota ET huomioon kaikessa koulun tiedotuksessa.

 

  1. Rehtori: Huolehdi ET:n sijoittamisesta lukujärjestykseen niin, että ET-oppilaat eivät joudu muita huonompaan asemaan. Lukujärjestyksiin ei pitäisi tulla hyppytunteja ET:n opetuksen takia. Usein kouluissa, joissa aloitetaan ET:n opetusta, tulee aluksi yhdysluokkia, eli esimerkiksi luokkien 1-3 ja 4-6 oppilaat opiskelevat ET:tä omissa ryhmissä. Mikäli mahdollista, katsomusaineet kannattaa sijoittaa koulun lukujärjestykseen pidettäväksi samaan aikaan.

 

  1. Rehtori/ET:n opettaja: Tutustu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin ja muihin Opetushallituksen ohjeisiin: Elämänkatsomustiedon opetus käytännössä. Tutustu myös artikkeliin: Uskonnottomat oppilaat koulussa (Helsingin yliopiston julkaisusta Koulu moniuskontoisena oppimisyhteisönä), vaikka sen tilastotiedot uskontokuntiin kuulumattomista ovatkin vanhentuneet.

 

  1. Rehtori: Kun ET-opetus on käynnistymässä, tiedota tästä kaikkien oppilaiden vanhemmille. Näin huoltajat sekä oppilaat, jotka ovat mahdollisesti vain olosuhteiden pakosta uskonnon opetuksessa taikka muuten uudessa tilanteessa haluavat vaihtaa elämänkatsomustietoon, tietävät ET:n opetuksen alkamisesta ja siihen siirtymisen mahdollisuudesta.

 

  1. ET:n opettaja: tutustu elämänkatsomustiedon didaktiikkaan ja muuhun ohjeistukseen:

o   Helsingin yliopiston ET-sivusto

o   Tampereen yliopiston elämänkatsomustiedon kurssisivusto

o   Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajien liiton, FETO ry:n, www-sivusto

o   Elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmat (kohta 14.4.7)

o   Opetushallituksen (OPH) ET-sivusto

 

  1. ET:n opettaja: Pyydä rehtoria tilaamaan koululle ET:n oppikirjoja. Kartoita myös muuta oppimateriaalia. Saatavilla voi olla myös maksutonta aineistoa varsinkin netissä. Ks. mm. uskonnonvapaus.fi ja vapaa-ajattelijat.fi

 

  1. ET:n opettaja: Tukea opetukseen saat myös Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat ry:ltä FETO:lta. Yhteyden muihin opettajiin saat liittymällä FETO:n ylläpitämään ET:n keskustelufoorumiintai et-opetus.fi:n facebook-sivuun.

 

  1. Rehtori ja ET:n opettaja: Muistakaa ottaa ET-oppilaat huomioon koulun yhteisissä juhlissa ja muissa tapahtumissa. Selvittäkää aamunavaus tms. käytännöt vanhemmille. Kaikkien oppilaiden ja opettajien kannalta parhain ratkaisu on järjestää kaikille sopivia aamunavauksia.

 

  1. Rehtori: Suositeltavaa on, ja lakien, ops:n sekä OPH:n ohjeiden mukaan täysin mahdollista, että lukuvuoden ohjelmaan ja koulupäiviin ei sisällytetä ev.-lut. kirkon seurakuntien uskonnollisia tilaisuuksia. Jos uskonnollisia tilaisuuksia kuitenkin on, tulee selkeästi tiedottaa, että kenenkään, ei ET-oppilaiden eikä muidenkaan ole pakko osallistua uskonnon harjoittamista sisältäviin tilaisuuksiin ja että niiden aikana on tarjolla vaihtoehtoista vastaavaat ei-uskonnollista ohjelmaa tai toimintaa.

 

  1. Vanhemmat ja ET:n opettaja: olkaa yhteistyössä ja auttakaa omalta osaltanne, että ET:stä tulee oppilaalle opettava ja miellyttävä oppimiskokemus. Tarvittaessa vanhemmat voivaa auttaa myös koulua järjestämään ET:n opetukseen soveltuvia tapahtumia mahdollisten uskonnollisten tapahtumien tilalle (esim. vierailuja museoon, tms.).

 

 

Koulun yhteiset juhlat

Päiväkodeissa ja kouluissa järjestetään runsaasti erilaisia yhteisiä juhlia (esim. kekri-/halloween, itsenäisyys-, joulu-, pääsiäis-, vappu-, kevätjuhla jne.) sekä muita tavanomaisesta työskentelystä poikkeavia yhteisiä tilaisuuksia (mm. retket, luonto- ja liikuntapäivät). Haasteita juhlien järjestämiselle voi tuottaa erilaisten katsomusten huomioiminen. Lähtökohtana tulee olla opetussuunnitelman perusteiden linjaus uskonnollisesta ja katsomuksellisesta sitouttamattomuudesta.

Koulun kaikkien oppilaiden ja heidän vanhempiensa yhteisessä joulujuhlassa esimerkiksi virsien laulu voi aiheuttaa mielipahaa monille osallistujille, niin oppilaille, huoltajille kuin opettajillekin. Vaikka perustuslain ja opetushallituksen ohjeiden mukaan yksittäinen virsi tai koulun joulujuhlassa esitetty jouluevankeliumi ei tee koko juhlasta uskonnollista tilaisuutta, on järjestettävä mahdollisuus olla vakaumuksensa takia osallistumatta sellaiseen osaan yhteistä juhlaa. Parhaiten yhteisöllisyyttä tukee se, että juhlan koko sisältö on kaikille sopiva.

Mahdolliset uskonnolliset tilaisuudet, kuten hartauden ja jumalanpalvelukset (esim. ns. joulukirkko, pääsiäiskirkko tai kevätkirkko) ovat eri asia kuin koulun yhteiset juhlat.

Tälle sivulle kokoamme erilaisia tukimateriaaleja sekä ohjeita juhlien järjestämiselle.

Kevätjuhla

  • Suvilaulu. Perinteisesti koulujen päätösjuhlissa on laulettu suvivirsi, johon Miiroskari laatinut uuden sanoituksen. Uusi sanoitus on tehnyt laulusta kaikille sopivan. Miiroskarin mukaan laulua voidaan muokata ”hellävaraisesti ja sen perinteitä kunnioittaen niin, että virttä voitaisiin jatkossakin kuulla kaikissa Suomen kouluissa”.

Joulujuhla

 

Uskonnolliset ja niille vaihtoehtoiset tilaisuudet

Uskonnolliset tilaisuudet eivät kuulu koulun lakisääteisiin tehtäviin, ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan opetuksen tulee olla ”uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta”. Tältä pohjalta paras, selkein ja helpoin ratkaisu on, että koulun toimintaan ei liitetä evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnan eikä minkään muunkaan uskonnollisen yhdyskunnan uskonnollisia tilaisuuksia kuten ei eri puolueidenkaan tilaisuuksia,

Jos lukuvuoden ohjelmaan koulupäivien ajaksi kuitenkin liitetään ev.-lut. kirkon uskonnollisia tilaisuuksia, niiden ajaksi on järjestettävä vaihtoehtoista ohjelmaa, joka on samankaltaista mutta ilman uskonnollista sisältöä. Tästä on olemassa erillinen Opetushallituksen ohje: johdantoineen ja pdf-muodossa.

 

Opetushallituksen ohjeessa mainitaan myös, koulutuksen järjestäjä voi päättää, että lukuvuoden työsuunnitelmaan ja siten koulupäivien ohjelmaan ei sisällytetä uskonnollisia tilaisuuksia ja toimituksia.

Tätä päätöstä voidaan perustella

  1. rehtorien ja opettajien ajan ja energian säästöllä, kun ei tarvitse järjestää kahta rinnakkaista ohjelmaa, tiedottaa niiden sisällöstä, kysellä huoltajilta osallistumisista huoltajilta eikä jakaa oppilaita kahteen ryhmään ev.-lut. kirkon uskonnollisen tilaisuuden takia,
  2. perheiden yksityisyyden suojan parantamisella ottaen huomioon, että uskonto tai katsomus katsotaan arkaluontoiseksi tiedoksi eikä julkisen vallan tulisi pakottaa ketään vasten tahtoaan paljastamaan uskonnollista tai uskonnotonta katsomustaan,
  3. oppilaiden leimautumisen ja muiden haitallisten seuraamusten riskin vähentymisellä ja yhdenvertaisuuden parantumisella,
  4. opettajien työtehtävien tasaisemmalla jaolla,
  5. koulun keskittymisellä kaikille yhteiseen monimuotoiseen toimintaan.

Päivänavaukset

Päivänavaus/aamunavaus on koulun tai opetusryhmän yleisin tapahtuma. Päivänavauksen muoto vaihtelee kouluittain, ja yksinkertaisimmillaan riittää se, että opettaja toivottaa oppilaat tervetulleeksi kouluun. Joskus taas voi olla tarpeen käsitellä jotain koululle ajankohtaista asiaa yhdessä koko koulun kanssa. Tällöin kokoonnutaan esimerkiksi juhlasaliin, tai sitten kuunnellaan päivänavausta koulun keskusradiosta.

Uskonnollisten päivänavausten osuus lukuvuodessa vaihtelee kouluittain. Yleensä uskonnollisen päivänavauksen pitää evankelis-luterilaisen kirkon työntekijä.

Uskonnollisesta päivänavauksesta, niin kuin muistakin uskonnollisista tilaisuuksista, saa vapautuksen riippumatta siitä, kuuluko päivänavausta pitävään kirkkoon tai uskonnolliseen yhdyskuntaan. Myös ev.-lut. kirkon jäsenet saavat Opetushallituksen ohjeen mukaan vapautuksen oppilaan huoltajan kertaluontoisella tai tapauskohtaisella ilmoituksella. Lukiossa ilmoituksen rehtorille voi tehdä opiskelija itse.

Päivänavaukset määrää Perusopetusasetus 20.11.1998/852, 6 § ja Lukioasetus 6.11.1998/810, 5 §. Kummassakin todetaan vain ”Päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauksella.” Laki ei siis velvoita järjestämään lainkaan uskonnollisia päivänavauksia. Kaikki päivänavaukset voivat olla katsomuksellisesti neutraaleja.
Toisaalta laki ei erikseen kielläkään uskonnollisia päivänavauksia. Opetushallituksen ohjeessa mm. päivänavauksista kerrotaan seuraavasti:

”Opetuksen järjestäjät voivat päättää, järjestetäänkö esi- ja perusopetuksen yhteydessä uskonnollisia tilaisuuksia ja toimituksia, kuten jumalanpalveluksia, uskonnollisia päivänavauksia tai muuta sisällöltään uskonnollista toimintaa. Uskonnolliset tilaisuudet ja toimitukset tulee järjestää erillään muusta toiminnasta.

Uskonnolliset tilaisuudet ja toimitukset sisältävät uskonnon harjoittamista. Perustuslain 11 §:n 2 momentin mukaan uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Viimeksi mainitun perusteella oppilasta ei voida velvoittaa osallistumaan jumalanpalvelukseen, uskonnolliseen päivänavaukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen tai toimitukseen. Vapaus olla osallistumatta uskonnolliseen tilaisuuteen ja toimitukseen on riippumaton uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyydestä. Näin ollen myöskään tiettyyn uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvia ei voida velvoittaa osallistumaan asianomaisen uskonnollisen yhdyskunnan tai opetuksen järjestäjän itse järjestämiin uskonnollisiin tilaisuuksiin ja toimituksiin.”

 

Näin ollen

  • Koulun on järjestettävä uskonnolliseen päivänavaukseen osallistumattomille oppilaille muuta, vastaavan tasoista, ohjattua ohjelmaa (esim. oma yleiseettinen päivänavaus). Korvaava tilaisuus ei saa tuntua oppilaasta rangaistukselta.
  • Oppilaalle pitää olla järjestettynä asiallinen tila, mihin uskonnollinen tilaisuus ei kuulu.
  • Opettajilla on myös oikeus olla osallistumatta uskonnon harjoittamista sisältävään päivänavaukseen, joten opetusjärjestelyt vaikeutuvat.

 

Pienten oppilaiden erottelu heidän omasta perusryhmästä uskonnollisten tilaisuuksien ajaksi on kasvatuksellisesti perustelematonta. Oppilaiden yhdenvertaisen, syrjimättömän kohtelun takaa ensi sijassa koulun pidättäytyminen uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisestä. Koulu voi kuitenkin seuraavilla toimintatavoilla vähentää järjestelyihin liittyviä ongelmia:

 

Kouluissa, joissa on uskontokuntiin kuulumattomia sekä muihin uskontokuntiin kuin ev.-lut. kirkkoon kuuluvia, on perusteltua pitää ainoastaan yleiseettisiä päivänavauksia, joiden sisältö sopii koulun kaikille oppilaille eikä ketään jouduta erikseen erottamaan ryhmästä päivänavauksen sisällön takia.

 

Muita tapoja ongelman ratkaisemiseksi on:

  • sijoittaa seurakuntien edustajien vierailut uskonnon tunnille
  • sijoittaa seurakuntien pitämät uskonnolliset aamunavaukset ennen koulupäivän alkua tai muuten kouluajan ulkopuolelle.

 

Ohjeita päivänavausten pitämiseen löytyy Jyväskylän yliopiston kielikeskuksen sivuilta.

Pelisääntöjä eri kansalaisjärjestöjen kouluvierailuihin löytyy kansainvälisyyskasvatuksen www-sivuilta.  Erityisesti Kylässä koulussa -opasta voi suositella kaikille kouluvierailuja tekeville järjestöille sekä uskonnollisille yhdyskunnille.

 

Myös eri kansalaisjärjestöjen kouluvierailuja voidaan käyttää hyvän päivänavauksen tekemiseen. Myös paikallisia tahoja voi pyytää pitämään päivänavauksen, esimerkiksi:

  • kunnan nuoriso-, kulttuuri- ja liikutatoimi
  • kunnan kulttuuripalvelut (työväenopisto, kirjasto, liikuntapalvelut,…)
  • yleishyödylliset yhdistykset, järjestöt ja seurat

 

Kirjallisuutta ja lisätietoa:
Juha Niemelä, Päivänavaus – Jokapäiväinen aamupala – Kyselytutkimus ylivieskalaisille abiturienteille, Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö, 2011.
Arvokkaat aamut, Hannu Laaksola, Pirjo Peura (toimittajat), PS-kustannus, 2005

Kouluvierailuja katsomusaineiden tunneille

Kauttamme on mahdollista saada vierailija koulujen elämänkatsomustiedon, muiden katsomusaineiden (eri uskonnot), sekä lukion filosofian oppitunneille. Lisäksi annamme tukea myös kaikille sopivien, yleiseettisten, päivänavausten pitämisessä.

Kouluvierailuja voivat tarjota Vapaa-ajattelijain liitto sekä paikalliset Vapaa-ajattelija-yhdistykset.

Vierailujen teemat voivat olla esimerkiksi:

  • uskonnottomuus ja uskonnoton tapakulttuuri
  • tiede, tieteellinen maailmankatsomus, järkiperäinen ajattelu
  • vapaa-ajattelu

Voit tiedustella sopivaa kouluvierailijaa paikalliselta vapaa-ajattelija -yhdistykseltä.

Lisäksi suosittelemme Skepsis ry:n  Kysy ja kyseenalaista -kalvosarjaa (lainaus sivulta: ”Kalvosarja tarjoaa mahdollisuuden tutustua modernin skeptisismin alkeisiin. Se on tarkoitettu opetus- ja luentokäyttöön opettajille, oppilaille ja muille skeptisismiä esitteleville.”).

Lista muiden kansalaisjärjestöjen kouluvierailujen aiheista löytyy Nuorten Akatemian kouluvierailu-sivulta.

Ruokarukous/ruokaloru

Opettajajohtoinen ruokarukoiluttaminen ei kuulu perusopetuksen tehtäviin. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan opetuksen tulee olla uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamatonta.

 

Ruokarukouksella tarkoitetaan yleensä lyhyttä rukousta ennen ruokailua, esim. Siunaa Jeesus ruokamme, amen. Mikäli ruokarukous tehdään opettajajohtoisesti (esimerkiksi opettaja sanoo: Nyt rukoillaan ruokarukous. Siunaa Jeesus ruokamme, amen), voidaan puhua ruokarukoiluttamisesta.

 

Varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja peruskoulun alaluokilla voidaan käyttää kaikille lapsille sopivia ruokaloruja. Esimerkiksi Kaksplus-lehden nettisivuille oli kertynyt seuraavia:

      • Nyt on lasten ruoka-aika, hiljaisuuden ruusutaika, saapuu tänne lasten luo, ruokarauhan heille suo.
      • Kukko puuron keitti, kana maidon lämmitti, pikkulinnut lusikat toivat, tulkaapa lapset syömään.
      • Aurinko aurinko lettuja paistaa, hauska on auringon lettuja maistaa. Kiipeän puuhun pistelen suuhun loput voin heittää ukolle kuuhun. Sitten käynkin jo nukkumaan pikku masu niin pullollaan.
      • Kun ruoka aika alkaa, en mä hyppää tasajalkaa, syömään hissunkissun kuljen,  ovet perässäni suljen, astiani hiljaa kannan, ruokarauhan muille annan.
      • Kattila ja vuoka, täältä tulee ruoka, lusikkaan kun tartun, suureksi mä vartun. Leivän syön, maidon juon, ruokarauhan muille suon!
      • Kukko puuron keitti, kana maidon lämmitti, pikkulinnut lusikat toi, tulkaapa lapset syömään. Kiitos, kiitos, kiitos, kiitos, kiitos, kiitos, apulaisille kiitos.
      • Niitä näitä kaalenpäitä, nuita, noita porkkanoita, lanttuja ja perunoita. Pannaan pataan kiehumaan,sieltä lastenlusikkaan. Tule tule syömään.
      • Maasta versonnut on vilja tämä, armaan aurinkoisen kypsyttämä. Rakas aurinko ja rakas maa, teitä emme tahdo unhoittaa. Hyvää ruokahalua ja ruokarauhaa kaikille.

Lisää tietoa

Opettajien oikeudet

Koulun mahdollisesti järjestämät uskonnolliset tilaisuudet voivat oppilaiden lisäksi olla ongelmallisia myös opettajien uskonnonvapaudelle, josta on säädetty perustuslain 11. pykälässä (uskonnon ja omantunnon vapaus):

Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.

Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.

Julkista virkaa hakiessaan opettaja voi olettaa, että Suomen lakeja sekä säädöksiä noudatetaan. Perustuslain mukaan opettaja voi kieltäytyä osallistumasta, edes kuuntelijana, uskonnolliseen tilaisuuteen. Opettaja voi viedä oppilaat jumalanpalvelukseen, mutta hänen ei tarvitse istua kirkon sisällä kuuntelemassa jumalanpalvelusta. Mikäli opettajan esimies ei kunnioita uskonnottoman opettajan oikeuksia, toimii hän väärin.

Opetushallituksen vuonna 2006 laatimassa ohjeessa todetaan myös seuraavaa:

Perusoikeusuudistuksen valmistelussa on katsottu, että uskonnon ja omantunnon vapautta koskevasta perusoikeussäännöksestä ei voida johtaa yleistä oikeutta kieltäytyä virkavelvollisuuksiin kuuluvasta tehtävästä vakaumuksen perusteella. Säännöksen on kuitenkin katsottu puoltavan yleisesti työnjaollisia ja hallinnollisia järjestelyjä, joilla vältetään henkilön velvoittaminen vakaumustaan loukkaaviin työtehtäviin.

Hallituksen esityksessä Suomen perustuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta (HE 309/1993) todetaan, että uskonnon ja omantunnon vapauden ja virkavelvollisuuden hoitamisen väliset ristiriidat joudutaan ratkaisemaan tapauskohtaisesti.

 

Opetushallituksen laatimassa ohjeessa korostetaan virkavelvollisuutta työtehtäviä kohtaan. Toimiessaan opetustehtävässä opetuksen sisältö määräytyy perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden sekä koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukaisesti. Opetussuunnitelman perusteissa ei ole mainintaa siitä, että uskonnolliset tilaisuudet kuuluisivat opetukseen tai koulun toimintakulttuuriin, vaan linjana on uskonnollinen ja katsomuksellinen sitouttamattomuus. Opettaja ei voi näin ollen olettaa, että hänen virkatehtäviinsä kuuluisi uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen tai niiden valvonta.

Edellä kerrottujen näkökohtien nojalla opettajien oikeudet voidaan tiivistää seuraavasti:
Opettajan ei tarvitse osallistua omantuntonsa vastaisesti uskonnollisiin tilaisuuksiin (rukoukset, virsien laulu, jumalanpalvelukset, jne.).