Elämänkatsomustietoa alakoulussa VI

Elämänkatsomustieto jatkuu Lentävänniemen koulussa yhdeksän oppilaan voimin. Poislähteneen kutosen tilalle saan kaksi ekaluokkalaista.

Olen päättänyt syksyllä keskittyä filosofiaan ja sen kautta opsissa mainittuihin etiikan kysymyksiin:

  • Hyvä, oikean ja väärän erottaminen.
  • Hyvä elämä.
  • Arvo ja normi, vastuu ja vapaus elämässä.
  • Uskomus, luulo, tieto ja ymmärrys.
  • Etiikan perusteita, teon moraalinen oikeutus, teon tarkoitus ja seuraus, oman elämän eettisiä ongelmia ja niiden ratkaisuja.
  • Kertomuksia maailman synnystä.

Kuudes luokka

  • Demokratia.
  • Alustavasti maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus.
  • Luonnollinen ja yliluonnollinen.

Viikolla 33 tapaan lapsia pienissä ryhmissä, sillä muut oppilaat menevät vuorotellen luokittain kirkkoon ja koulupäivä päättyy klo 13. Yritän järjestää laadukasta toimintaa.

Viikko 34 Tunti pidetään ulkona, jos sää sallii. Opettelemme toistemme nimiä ja leikimme hieman. Lapset kuljettavat vuorotellen toisiaan metsässä niin, että kuljetettavan silmät on peitetty. Lopuksi luen sadun. Toisella tunnilla pelaamme metsägolfia.

Viikko 35 Päivänavauksena Nälkäpäivä. Spr:ltä tulee materiaalia. Jatkamme ulkona. Teemme luontodiojen näyttelyn; tehdään ensin kaksi kehystä aaltopahvista, niiden väliin haetaan joku kaunis asia luonnosta ja liimataan kehykset yhteen.

Toisella tunnilla on luontopolku ”mikä ei kuulu joukkoon”. Kuljen edellä ja pudotan tavarat. Tulemme takaisin samaa tietä ja keskustelemme tavaroista ja keräämme ne pois. Tavaroita: tölkki, karkkipaperi, kreppari puussa, iso nappi, raha, käsine, koiran jätöspussi, Aku Ankka.

Viikko 36 Aiheena on Kuka sinä olet? Tehdään et-vihkoon sivu aiheesta ja esitellään se toisille. Toisella tunnilla aloitan Gaarderin kirjaa Sofian maailma. Keskustelemme kirjan esittämistä kysymyksistä. Luen kirjaa kursorisesti valikoiden kohtia, jotka avautuvat kolmos- ja kutosluokkalaisille.

Viikko 37 Mikä on myytti? Oppilaat saavat valita netistä (www.europeoftales.net) eri maiden myyttejä.
Toisella tunnilla jatkamme aina Sofian maailmaa.

Viikko 38 Maailman synty. Miten maailman uskotaan syntyneen, eri kulttuureiden näkemyksiä (Kalevala, intiaanit, viikingit, Raamattu). Miten maailma on oikeasti syntynyt?

Viikko 39 Empedokles jakoi maailman neljään elementtiin: maa, ilma, tuli, vesi. Vertaamme elementtejä ja mietimme, mihin niiden voima perustuu. Mikä on mahtavin ja miksi? Miksi elementit olivat entisaikaan tärkeitä?

Viikko 40 Päivänavaus A. Kivi
Miten syntyi ajatus atomista? Demokritoksen ajatuksia. Miksi legopalikat ovat nerokkaita leluja?

Satu Arjanne

Elämänkatsomustietoa alakoulussa V

Media-jakso

Muiden maanosien lapset –jakso sujui kutakuinkin suunnitelmien mukaan. Viimeisellä tunnilla ennen talvilomaa söimme etnisiä ”herkkuja”. Jälkimmäisellä tunnilla olemme lakiopin lisäksi tehneet erilaisia älyjuttuja kuten tangramia ja karttapalapelejä.

Seuraavaksi käytän yhdeksän tuntia media-jaksoon. Siihen liittyvät seuraavat opetussuunnitelman tavoitteet:
Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu

  • ajattelun vapaus, suvaitsevaisuus ja syrjintä
  • arvo ja normi, vastuu ja vapaus elämässä.

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti

  • kuka olen ja mitä osaan
  • uskomus, luulo, tieto ja ymmärrys.

6 lk Katsomusten maailma

  • katsomusten historiaa, katsomusvapaus.

Lähdekirjanani on soveltuvin osin Baer-Heikkinen-Issakainen: Hattiaisten mediakirja. Kirjassa kerrotaan tarinoita, joiden avulla johdatellaan kulloiseenkin aiheeseen. Joka tarinaan liittyy tieto-osio ja useita harjoituksia. Mainio kirja! Toukokuussa yritän päästä kaksi kertaa Tampereella toimivaan mediapajaan, jossa voimme soveltaa oppimaamme järeämmillä laitteilla ja mediapedagogin ammattitaitoa hyödyntäen.

Lakioppi jatkuu kuudesluokkalaisen kanssa. Hänellä on koe maaliskuun lopussa. Viidesluokkalaiselle monistan lähdekirjastani teoriaosion. Hän saa sen pohjalta laatia lyhyen ”Mediaoppaan”. Jos siitä tulee hyvä, monistan se muillekin oppilaille muistoksi jaksosta.

Viikko 10 Tutustumme Hattiaisten maan asukkaisiin. Liimaamme heidän kuvansa vihkoon ja nimeämme hahmot. Opimme käsitteen mielikuva. Mielikuvissa suunnitellaan niin hyvät kuin pahatkin asiat, ennen kuin ne tulevat näkyviin. Usein mielikuvat ohjaavat päätösten tekoa enemmän kuin asiapitoinen tieto! Teemme harjoitteet Millainen on, Millainen olen isona sekä Lankakeräkerrontaa.

Viikko 11 Liikkuva kuva, kameran liike.
Ensin teemme ”plärin” Hattiaiskirjan ohjeiden avulla. Teemme kuvakertomuksen: lapset jaetaan pareiksi. Jokainen pari saa samat kolme kuvaa ja keksii niistä tarinan. Vertaillaan tuotoksia. Jos ehdimme, katsomme esim. Elävästä Areenasta jonkun lastenohjelman ja seuraamme erityisesti kameran liikettä kuvauksen aikana.

Viikko 12 Kuvakoot.
Nimeämme kuvakoot. Teemme videokameralla omia harjoituksia. Tarkastelemme erityisestä kuvan merkityksen muuttamista rajaamalla. Rajaukset, valot, varjot, kuvakulmat jne. muuttavat kuvan merkitystä. Miten käy kuvan totuuden? Katsomme tuotoksemme.

Viikko 13 Kuvankäsittely.
Kuvamanipulaation mahdollisuuksia. Mitä hyviä/ huonoja puolia on kuvien manipuloinnilla. Onko oikein manipuloida kuvia? ”Manipuloidaan” et-läisten ryhmäkuvaa sekä piirretään erilaisia maisemia ihmisten ympärille ja tarkastellaan taustan merkitystä kuvan sanomalle.

Viikko 14 Sanojen merkitys, tiedotusvälineiden vaikutusmahdollisuudet.
Kieli on hieno asia, sillä voi tehdä paljon hyvää. Kieli yhdistää ihmisiä. Mikä vaikeuttaa viestintää? Esim. ammattitermejä tai sivistyssanoja on joskus vaikea ymmärtää. Leikimme Koskenlaskija-leikkiä ja laadimme yhdessä vetoomuksen jostakin lasten valitsemasta aiheesta.

Viikko 15 Mainos.
Luomme Julkkiksen ja kehitämme hänelle mainoskampajan. Kampanjan avulla selviävät erilaiset tavat mainostaa: mainoslause ”brändi, slogan”, mainostuotteet; juliste, tv-mainos, radiomainos, pinssi jne. Mihin mainoksia tarvitaan? Miksi mainosta ei kannata aina uskoa?

Viikko 16 Pääsiäinen.

Viikko 17 Uutinen.
Mikä on uutinen, mitä uutinen kertoo, miten uutinen rakennetaan? Voiko uutiseen luottaa? Katselemme sanomalehtien ja tv:n uutisia. Tarkastelemme niiden rakenteita. Mikä saa uutisen tuntumaan luotettavalta?

Viikko 18 Työskentelemme Tampereen mediapajassa. Todennäköisesti rakennamme mainoksia ja uutisia ja kuvaamme niitä. Voimme käyttää pohjana viikolla 15 kehittämäämme mainoskampanjaa.

Viikko 19 Jatkamme työtä mediapajassa.

Kun lakijakso loppuu maaliskuussa, jatkamme jälkimmäisellä tunnilla media-asioita leikkien ja harjoitteiden avulla.

Päivänavausaiheet:

Satu Arjanne

Elämänkatsomustietoa alakoulussa III

Päivänavauksessa 5.11. kuudennen ja kolmannen luokan oppilaat esittelivät tekemänsä Nenäpäivä-powerpointin avulla Nenäpäivän merkitystä.

Seuraavaan jaksoon liittyvät opetussuunnitelman sisällöt:

Luokat 1-5
oikeudenmukaisuuden toteutuminen jokapäiväisessä elämässä, rikkaus ja köyhyys maail­massa erilaisia elämäntapoja, suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus maailman kulttuuriperintö erilaisia elämän- ja maailmankatsomuksia.

6. luokka
alustavasti maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus

Lähdekirjat:

  • Helander, Vaaramo, Vallisaari Kulttuurien käsikirja. Kirja julkaistiin v. 1996. Tieto on varmaan osin vanhentunutta, mutta lapsiläheisesti jäsenneltyä.
  • Maailman lapset, Unicef 1995
  • Orinoco, intiaanikulttuureita Venezuelasta
  • www.global.finland.fi
  • www.spr.fi (Suomen punainen risti)

Viidesluokkalainen saa valita, tekeekö kotona raportin jonkin maanosan elinoloista ja kulttuurista vai pidänkö hänelle muutaman pienen kokeen. Kuudesluokkalainen tekee laajempaa raporttia toisella tunnillaan. Nämä työt arvioin välitodistukseen.

Viikko 44 Kiinnitämme seinään ison maailmankartan. Nimeämme maanosat ja merkitsemme alueet, joissa tulemme jatkossa vierailemaan. Oppilaat etsivät pareittain tietoa (esim 6. lk:n maantiedon kirjasta) millainen ilmasto eri maapallon alueilla on. Kiinnitämme myös vihkoihin kartat ja nimeämme maanosat ym. En yhdistä jaksoon maailman uskontoja, koska oppilaani ovat vielä pieniä. Yläkoulu keskittyy niihin. Toisella tunnilla kolmoset tekevät ”Nenäpuun” netin ohjeiden mukaan. Kuudesluokkalainen tutustuu netin avulla käsitteeseen maailman kulttuuriperintö esim. Wikipedian ja edu.fi –sivujen avulla. Hän voi myös aloittaa projektityötään.

Viikko 45 Lähdemme liikkeelle Euroopasta. Jokainen ottaa esimerkiksi itsensä. Vihkoon piirretään oma kuva ja kirjoitetaan lyhyet selostukset omasta perheestä, kodista ja koulusta. (Nämä aiheet toistuvat jatkossa muillakin lapsilla.) Todetaan, että eurooppalaisten lasten elämä on varsin samankaltaista. Kiinnitetään Suomen kohdalle suomalaisen lapsen kuva.

Pohdittavaa: Miten elämä eroaa Euroopan eri osissa? Missä Euroopan valtiossa haluaisit asua ja miksi?

Toisella tunnilla kolmoset tekevät nukketeatteriesityksen suomalaisesta eläinsadusta.

Viikko 46 Kolmoset esittävät satunsa. Tutustumme Leviin, inuiittipoikaan. Etsin maisemakuvia Alaskasta. Levi syö usein karibupataa, mitä se on? Lasten ennakkokäsitykset eskimoiden elämästä saattavat olla varsin vähäisiä. Teemme muistiinpanot vihkoon ja karttaan.

Pohdittavaa: Miten kylmyys ja pimeys vaikuttavat ihmisiin ja heidän elämäänsä? Toisella tunnilla kolmoset pääsevät Levin kotikylään Iqaluitiin Google Earthin avulla. Teemme seinälehden Alaskan eläinmaailmasta.

Viikko 47
Nicole asuu Los Angelesissa Yhdysvalloissa. Keskustelemme Amerikan historiasta. Amerikasta on tullut meillekin juhlia; halloween, kiitospäivä ja ystävänpäivä. Amerikasta tulee mieleen televisio ja ylipaino… Piirrämme vihkoon amerikkalaisia asioita, kuten hampurilaisen ja Disneyn hahmoja.

Pohdittavaa: Miten Amerikka asutettiin? Miksi amerikkalainen kulttuuri on meilläkin niin tunnettua ja ihailtuakin? Miksi Pohjois-Amerikalla on vahva ote maailman tapahtumiin? Toisella tunnilla kolmosten kanssa tutkimme lisää Pohjois-Amerikan karttaa. Toteamme, että näin isossa maanosassa on monenlaisia ilmasto-oloja. Miten monikulttuurisuus näkyy Pohjois- Amerikassa? Voimme heitellä ja potkia amerikkalaista jalkapalloa. Aku Ankan nettisivulta löytyy Disney-tehtäviä.

Viikko 48 ei oppitunteja, itsenäisyyspäivän juhla

Viikko 49 Siirrymme Latinalaiseen Amerikkaan. Tutustumme ensin kuvateokseen Orinoco, intiaanikulttuureita Venezuelasta. Toivon oppilaiden ymmärtävän, että Etelä-Amerikassakin vallitsee aikamoinen kansojen ja heimojen sekamelska. Tarkastelemme Etelä-Amerikan luontoa, sademetsiä ja vuoristoja. Maanosa on oppilaille kaikkein vierain, siksi nimeämme Etelä-Amerikan valtioita. Tälle tunnille löytyy helposti joku aiheeseen liittyvä laulu, Sambalele, Rion samba tms. Jälkimmäisellä tunnilla harjoittelemme lisää eteläamerikkalaisia lauluja ja rytmisäestyksiä.

Viikko 50 pikkujoulu, paistamme joulutortut ja leikimme. Jälkimmäisellä tunnilla pelaamme yhdessä.

Satu Arjanne

Elämänkatsomustiedon oppilasmäärät tasaisessa kasvussa

Taustaa

Elämänkatsomustiedosta tuli uskontokuntiin kuulumattomien katsomusaine vuonna 1985. Elämänkatsomustiedolla on siis takanaan pian jo 40 vuotta omaa historiaa Suomen kouluissa.

Nykyisen lainsäädännön mukaan elämänkatsomustieto on uskontokuntiin kuulumattomien oletusarvoinen katsomusaine. Opetuksen järjestäjän tulisi sijoittaa uskontokuntiin kuulumattomat automaattisesti elämänkatsomustiedon opetukseen. Uskontokuntiin kuulumattomilla on kuitenkin oikeus valita enemmistön uskonto omaksi katsomusaineekseen, mutta tällöin vanhempien on erikseen ilmoitettava asiasta opetuksen järjestäjälle.

Laki muuttui vasta vuonna 2003. Sitä ennen uskontokuntiin kuulumattomien piti erikseen anoa vapautusta uskonnon opetuksesta, minkä jälkeen vasta oli mahdollista päästä elämänkatsomustiedon opetukseen.

Elämänkatsomustiedon oppilasmäärät ovat edelleenkin pienet, vain hieman alle 3% kaikista peruskoulun oppilaista. Uskontokuntiin kuulumattomia koululaisia on arviolta n. 10-15% kaikista peruskoulun oppilaista. Tämä arvio perustuu kastettujen osuuteen syntyneistä. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kastettujen osuus oli noin 87.1% vuonna 2002 syntyneistä ja enää 82.5% vuonna 2008 syntyneistä (kts. Wikipedian artikkelia Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta).

Syitä elämänkatsomustiedon prosentuaalisesti pieniin oppilasmääriin löytyy useita. Mieleen tulevat mm. ongelmat perusopetuslain noudattamisessa, ongelmat tiedottamisessa, sekä imagolliset syyt.

Ongelmat perusopetuslain ja opetushallituksen ohjeiden noudattamisessa

Ehkä merkittävimpänä syynä on opetuksen järjestäjien haluttomuus noudattaa nykyistä perusopetuslakia. Perusopetuslain mukaan elämänkatsomustiedon opetuksen järjestämiseen kunnassa (opetuksen järjestäjän toimialueella) riittää se, että kunnan alueelta löytyy kolme opetukseen oikeutettua. Näin on todennäköisesti kaikkialla Suomessa. Kunnat eivät kuitenkaan noudata kaikkialla Suomessa perusopetuslakia ja opetushallituksen ohjeita, vaan jättävät sijoittamatta uskontokuntiin kuulumattomat elämänkatsomustietoon (kts. esimerkiksi Tampereen Vapaa-ajattelijoiden kirjelmää opetushallitukseen joulukuussa 2008). Toki osa vanhemmista haluaa lapsensa osallistuvan enemmistön uskonnon opetukseen, mutta tämä ei voi selittää kokonaan elämänkatsomustietoon oikeutettujen ja sitä opiskelevien oppilaiden lukumäärän suurta eroa.

Ongelmat tiedottamisessa ja oppiaineen imagossa

Erittäin harvassa ”tervetuloa kouluun” -oppaassa kerrotaan tarkemmin elämänkatsomustiedosta. Yleensä oppaissa siteerataan vaikeaselkoisia lakipykäliä ja mainitaan elämänkatsomustieto vain parilla lauseella. Tilanteessa, jossa vanhemmilla on mahdollisuus tehdä valintoja lapsen katsomusaineen opetuksen suhteen, olisi ensiarvoisen tärkeää, että koulut antaisivat kouluunilmoittautumisen yhteydessä riittävästi tietoa eri oppiaineiden sisällöistä.

Ehkäpä huonosta tiedottamisesta seuraa jonkinasteinen imagollinen ongelma? Uskonnon opetuksella on pitkä historia Suomessa, uskontoahan on opetettu jossain muodossa aina, kun Suomessa on ollut mahdollisuus käydä koulua. Useimmat koululaisten vanhemmista ovat siis opiskelleet itse uskontoa ja tämä voi (riippuen toki vanhempien koulukokemuksista) edesauttaa uskonnon valitsemista omien lasten katsomusaineeksi.

Aiemmin yhtenä elämänkatsomustiedon ongelmana oli hyvien oppikirjojen puute. Tätä ongelma ei enää ole, sillä jokaiselle luokka-asteelle on jo olemassa laadukkaita kirjoja. Lista nykyään käytössä olevista oppikirjoista löytyy et-opetus.fi -sivuston oppikirja-sivulta. Kirjoja löytyy tutustuttavaksi useimmista kirjastoista, ja jos ei löydy, voivat vanhemmat ehdottaa niiden tilaamista.

Myöskään elämänkatsomustiedon opetussisältöjen suhteen vanhemmilla ei pitäisi olla valintaongelmia (jos vain opetussuunnitelmien sisältöä tunnettaisiin paremmin!). Seuraavat ”avainsanat” on lainattu suoraan elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmasta luokille 1-5:

  • toisen kohtaaminen ja hänen asemaansa asettautuminen
  • hyvä, oikea ja väärä, oikean ja väärän erottaminen, ihmisen hyvyys
  • ystävyyden sisältö ja merkitys elämässä
  • oikeudenmukaisuus, oikeudenmukaisuuden toteutuminen jokapäiväisessä elämässä, rikkaus ja köyhyys maailmassa
  • ajattelun vapaus, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapaus, suvaitsevaisuus ja syrjintä
  • hyvä elämä, arvo ja normi, vastuu ja vapaus elämässä
  • kuka olen ja mitä osaan, elämänvaiheet ja toiveet
  • erilaisia elämäntapoja, suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus
  • suomalainen kulttuuri ja suomalaiset kulttuurivähemmistöt, maailman kulttuuriperintö
  • elämänkatsomus, uskomus, luulo, tieto ja ymmärrys, erilaisia elämän- ja maailmankatsomuksia
  • yhteiselämän perusteita, sääntö, sopimus, lupaus, luottamus, rehellisyys ja reiluus, kultainen sääntö
  • lasten oikeudet, oikeus ja velvollisuus, ihmisoikeudet
  • tasa-arvo ja rauha, demokratia, tulevaisuuden maailma
  • etiikan perusteita, teon moraalinen oikeutus, teon tarkoitus ja seuraus, oman elämäni eettisiä ongelmia ja niiden ratkaisuja

Ehkä elämänkatsomustiedon oppilaiden pieni osuus peruskoulun koko oppilasmäärästä onkin vain seurausta yhteiskunnan ja asenteiden hitaasta muutoksesta? Eihän isot muutokset voikaan tapahtua yhdessä yössä, vaan asenteiden muutoksiin vaaditaan vuosikymmeniä.

Elämänkatsomustiedon oppilasmäärät

ET-opiskelijoiden osuus on kasvanut voimakkaasti vasta 2010-luvulla. Vuonna 2005 osuus oli 2,5 %, viisi vuotta myöhemmin 3,2 % ja 2015 jo yli 5 %. Vuoden 2020 osuus on ollut reilut 9 %, tarkka tilasto puuttuu toistaiseksi.

Tämän luvun vanhemmat tilastotiedot on saatu Tilastokeskukselta, uudemmat opetushallituksen Vipunen.fi-palvelusta.

Vuonna 2018 peruskoulun katsomusainevalinnat oli tehty seuraavasti luokkien 1-9 osalta.

  • Kaikkiaan oppilaita luokilla 1-9 oli 550482.
  • Evankelis-luterilaista uskontoa opiskeli 479337 oppilasta (n. 87,1 % ).
  • Elämänkatsomustietoa opiskeli 42357 oppilasta (n. 7,7 %).
  • Muita uskontoja opiskeli 24831 oppilasta (n. 4,5 %).
  • Lisäksi oli katsomusaineiden kouluopetukseen osallistumattomia.

Elämänkatsomustieto on siis Suomen toiseksi suosituin katsomusaine.

Elämänkatsomustiedon oppilaiden määrä Suomen peruskouluissa vuosina 2010-2018 luokille 1-9; kymppiluokkien tietoja ei ole saatavilla.

Luokat 1-6:

  • 2010: 11 109 oppilasta, 3,2 %
  • 2012: 14 304 oppilasta, 4,1 %
  • 2014: 18 597 oppilasta, 5,2 %
  • 2016: 24 129 oppilasta, 6,6 %
  • 2018: 31 524 oppilasta, 8,5 %

Luokat 7-9:

  • 2010: 6 033 oppilasta, 3,2 %
  • 2012: 6 537 oppilasta, 3,7 %
  • 2014: 7 170 oppilasta, 4,1 %
  • 2016: 8 763 oppilasta, 5,0 %
  • 2018: 10 833 oppilasta, 6,0 %

Alla olevassa taulukossa esitetään elämänkatsomustiedon oppilasmäärät koko peruskoululle (Lk. 1-10), sekä alakoululle (Lk. 1-6) sekä yläkoululle (Lk. 7-10). Suluissa olevat luvut kertovat kaikkien oppilaiden lukumäärän kyseisillä luokilla. Oppilaiden lukumäärät on saatu tilastokeskuksen tilastoista.

Elämänkatsomustiedon oppilaiden määrä Suomen peruskouluissa vuosina 2003-2008.

Vuosi 2008 Lk. 1-10 15543 (547933) Lk. 1-6 9486 (351095) Lk. 7-10 6057 (196838)
Vuosi 2007 Lk. 1-10 15006 (557763) Lk. 1-6 9045 (357403) Lk. 7-10 5961 (200361)
Vuosi 2006 Lk. 1-10 14793 (565948) Lk. 1-6 8985 (364902) Lk. 7-10 5808 (201046)
Vuosi 2005 Lk. 1-10 14397 (574105) Lk. 1-6 8473 (372128) Lk. 7-10 5924 (201977)
Vuosi 2004 Lk. 1-10 14221 (580813) Lk. 1-6 8456 (381785) Lk. 7-10 5765 (199028)
Vuosi 2003 Lk. 1-10 14056 (584980) Lk. 1-6 8371 (387934) Lk. 7-10 5685 (197046)

Peruskoulun osalta oppilasmäärät ovat kasvaneet jatkuvasti vuodesta 2003. Todennäköisesti oppilasmäärät ovat kasvaneet koko elämänkatsomustiedon historian ajan, mutta tätä vanhempia tietoja ei löytynyt tilastokeskukselta. Vaikuttaa myös siltä, että ET:n oppilasmäärät tulevat jatkossakin kasvamaan, koska opetukseen oikeutettujen määrä kasvaa vuosi vuodelta kastettujen osuuden pienentyessä. Prosentuaalisina osuuksina kaikista peruskoulun oppilaista ET:n oppilasmäärät ovat kasvaneet seuraavasti:

2008: 15543 oppilasta (osuus kaikista oppilaista 2.83%)
2007: 15006 (2.69%)
2006: 14793 (2.61%)
2005: 14397 (2.51%)
2004: 14221 (2.45%)
2003: 14056 (2.40%)

Kolmen prosenttiyksikön raja rikkoutunee joko vuonna 2009 tai 2010.

Elämänkatsomustiedon oppilasmäärät vaihtelevat huomattavasti maantieteellisesti. Helsingissä elämänkatsomustietoa opiskelee noin. 11% kaikista oppilaista ja Helsingistä löytyy myös kouluja, joissa jopa neljännes oppilaista opiskelee elämänkatsomustietoa. Suomessa on kuitenkin alueita, joissa ei ole lainkaan elämänkatsomustieton opetusta!

Oppilasmäärien alueellinen jakautuminen

Elämänkatsomustietoa opiskeltiin vuonna 2008 eri maakunnissa seuraavasti (jaottelu perustuu tilastokeskuksen käyttämään aluejakoon, samoin maakuntien järjestys):

  • Uusimaa: 9332 (6.6% kaikista maakunnan oppilaista)
  • Varsinais-Suomi: 1234 (2.7%)
  • Satakunta: 63 (0.28%)
  • Kanta-Häme: 256 (1.4%)
  • Pirkanmaa: 1264 (2.7%)
  • Päijät-Häme: 346 (1.7%)
  • Kymenlaakso: 241 (1.3%)
  • Etelä-Karjala: 125 (0.97%)
  • Etelä-Savo: 157 (1.0%)
  • Pohjois-Savo: 271 (1.1%)
  • Pohjois-Karjala: 329 (2.0%)
  • Keski-Suomi: 502 (1.8%)
  • Etelä-Pohjanmaa: 10 (0.05%)
  • Pohjanmaa: 187 (1.0%)
  • Keski-Pohjanmaa: 18 (0.2%)
  • Pohjois-Pohjanmaa: 479 (1.0%)
  • Kainuu: 76 (0.9%)
  • Lappi: 263 (1.4%)
  • Itä-Uusimaa: 390 (3.4%)
  • Ahvenanmaa: 0 (0.0%)

Elämänkatsomustietoa opiskellaan eniten Uudellamaalla (6.6%), Varsinais-Suomessa (2.7%), Pirkanmaalla (2.7%) sekä Itä-Uudellamaalla (3.4%). Elämänkatsomustietoa ei opiskella lainkaan Ahvenanmaalla (0.0%). Erittäin vähän elämänkatsomustietoa opiskellaan Kainuussa (0.9%), Keski-Pohjanmaalla (0.2%), Etelä-Pohjanmaalla (0.05%), Etelä-Karjalassa (0.97%) ja Satakunnassa (0.28%).

Elämänkatsomustiedon oppilasmäärien suuri vaihtelu maakunnittain voi kertoa epätasa-arvoisesta tilanteesta opetusjärjestelyjen suhteen: Sijoittaako opetuksen järjestäjä uskontokuntiin kuulumattomat oletusarvoisesti elämänkatsomustiedon opetukseen? Tiedotetaanko ET:n opetusmahdollisuuksista lainkaan vanhemmille? Onko opetus keskitetty vain kasvukeskuksiin (jolloin ET:n opetuksen saaminen menee liian hankalaksi kuljetusten yms. seurauksena)? Löytyykö kaikkialle Suomeen päteviä ET:n opettajia?

Lääninhallitusten sekä opetushallituksen olisi ehkä tarpeen kartoittaa oman vastuualueensa tilanne elämänkatsomustiedon opetusjärjestelyiden suhteen. Näin voitaisiin varmistua siitä, että ET:n vähäiset oppilasmäärät osassa Suomea johtuvat todellakin siitä, että vanhemmat ovat ilmoittaneet lapsensa enemmistön uskonnon opetukseen, eikä huonosta tiedottamisesta, huonosti laadituista kouluunilmoittautumislomakkeista, opetusjärjestelyistä ja asenteista.

Lopuksi

Elämänkatsomustiedon oppilasmäärät ovat hitaassa, mutta varmassa kasvussa huolimatta siitä, että vain uskontokuntiin kuulumattomat, sekä vähemmistöuskontoihin kuuluvat mikäli heidän omaa uskontoaan ei opeteta, ovat oikeutettua elämänkatsomustiedon opetukseen. Mikäli elämänkatsomustiedon opetukseen oikeutettujen määrä myös kasvaisi (esimerkiksi tekemällä elämänkatsomustieto vapaasti valittavaksi myös uskontokuntiin kuuluville), tulisi oppilasmäärät kasvamaan nopeammin, ehkä jopa kymmeniin prosentteihin koko peruskoulun oppilasmäärästä.

Tilastojen valossa vaikuttaa valitettavasti siltä, että kaikki kunnat eivät huomioi uskontokuntiin kuulumattomien oikeuksia riittävästi. Vanhempien on myös tarpeen ottaa oma-aloitteisesti selvää eri katsomusaineiden opetussisällöistä ja, tarvittaessa, vaatia kouluja järjestämään laadukasta ET:n opetusta.

Timo T. Poranen