ET-opetusta kaikille!

Suvi Auvisen toimittama uutinen on julkaistu aiemmin Vapaa Ajattelija -lehdessä numero 2012/1.

Joskus pieni ihminen saattaa voida vaikuttaa asioihin suuren koneiston sisällä. Yhdeksäsluokkalainen tyttö toivoi työelämään tutustumisjaksollaan eduskunnassa kaikille mahdollisuutta valita uskonnon sijaan elämänkatsomustieto. Toive johti kirjalliseen kysymykseen ja opetusministerin vastaukseen.

Vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto kirjoitti blogissaan alkuvuodesta 2012 kokemuksestaan viime syksyltä. Alanko-Kahiluodolla oli työharjoittelussa yhdeksäsluokkalainen tyttö, joka hakeutui eduskuntaan suorittamaan opinto-ohjaukseen kuuluvaa työelämään tutustumisjaksoa. Alanko-Kahiluoto oli kysynyt harjoittelijaltaan, olisiko tällä mielessä epäkohta, johon tämä haluaisi eduskunnassa puuttua. Harjoittelija halusi nostaa esiin kysymyksen uskonnon ja elämänkatsomustiedon opiskelijoiden yhdenvertaisuudesta.

Alanko-Kahiluoto kirjoittaa blogissaan aiheesta seuraavasti: ”Kukaan ei ole Suomessa velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Perustuslaki koskettaa meistä jokaista, myös alaikäistä lasta ja nuorta. Suomessa on kuitenkin valtionkirkko. Tämän vuoksi myös kirkkoon kuuluvan oppilaan on pakko osallistua uskonnon opetukseen, vaikka haluaisi valita elämänkatsomustiedon. Peruskoululaisen ja lukiolaisen on Suomessa osallistuttava uskonnon opetukseen, ellei sitten eroa kirkosta, johon alaikäinen tarvitsee huoltajansa suostumuksen. Siten todellinen uskonnonvapaus riippuu pitkälti vanhemmista. Kirkkoon kuuluvankin tulisi kuitenkin saada opiskella elämänkatsomustietoa niin halutessaan. Kirkkoon kuulumaton saa nimittäin itse valita, osallistuuko uskonnon vai elämänkatsomustiedon opetukseen. Sama valinnanvapaus tulisi olla kirkkoon kuuluvalla.”

Alanko-Kahiluoto valmisteli harjoittelijansa kanssa kirjallisen kysymyksen, jossa opetusministeri Jukka Gustafssonilta kysyttiin voisi tällä hallituskaudella tehtävän perusopetuksen tuntijaon uudistamisen yhteydessä ottaa esille elämänkatsomustiedon ja uskonnon opiskelijoiden yhdenvertaisuuden, ja voisiko lainsäädäntöä uudistaa siten, että kirkkoon kuuluva oppilas voisi osallistua myös elämänkatsomustiedon opetukseen eroamatta kirkosta.

Vastauksessaan Gustafsson kirjoittaa: ”Asia on keskeinen oppilaiden uskonnonvapauden toteutumisen näkökulmasta. Asiasta käydyn keskustelun valossa on syytä tarkastella perusteellisesti uudestaan onko tarkoituksenmukaista tai perusteltua rajoittaa kirkkoon kuuluvien oppilaiden oikeutta osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen ja heidän vanhempiensa oikeutta valita lapsellensa opetettava katsomusaine.”

Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan parhaillaan perusopetuksen tavoitteita ja tuntijakoa. Yhtenä tavoitteista on vahvistaa arvokasvatusta, johon elämänkatsomustieto olisi hyvä oppiaine. Alanko-Kahiluoto päättää tekstinsä seuraavasti: ”ET antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Elämänkatsomustiedon muuttaminen valinnaiseksi oppiaineeksi olisi edistysaskel kohti arvoiltaan suvaitsevaisempaa yhteiskuntaa.”

Suvi Auvinen

Lähteet:

ET:n ”esihistoriaa”

Lasse Pylkin teksti on julkaistu aiemmin Vapaa Ajattelija -lehdessä numero 2012/1.

Ruotsinvallan aikana hallitusmuoto perustui vankasti uskonnolle, kristinuskolle. Näin oli myös Suomessa aina itsenäistymiseen asti. Valistus toi 1800-luvun lopulla mukanaan ajatuksen uskonnon vapaudesta. Esimerkiksi Minna Canth ja eräät muut halusivat perustaa järjestön, jonka nimeksi aiottiin Yhdistys Uskonnonvapautta ja Suvaitsevuutta Varten. Anomus hylättiin.

1903 perustetun Suomen Sosiaalidemokraattisen puolueen yhtenä päätavoitteena oli valtion ja kirkon ero toisistaan. Muitakin samaa ajavia yhdistyksiä perustettiin, mm. opiskelijayhdistys Prometheus. Haluttiin luopua pakollisesta uskonnonopetuksesta. Suurlakon 1905 jälkeen perustettiinkin uskonnonvapauskomitea, jonka tehtävänä oli uskonnonvapauslain valmisteleminen. Komitea ei keisarillisessa Suomessa saanut tehdä työtään.

Itsenäisyyden alkuaikoja: uskonnonhistoriaa ja siveysoppia

Vuonna 1917 Uskonnonvapauskomitea esitti, että uskonnonhistoriaa opetettaisiin tunnustuksettomana ja että sen rinnalla opetetaan siveysoppia. Laki uskonnonvapaudesta astuikin voimaan 1923. Uskonnonopetuksesta siinä säädettiin seuraavaa:

Jos uskonnonopetusta valtion tai kunnan ylläpitämässä tai avustamassa kansakoulussa, oppikoulussa tai muussa oppilaitoksessa annetaan jonkun uskontokunnan opin mukaan, on oppilas, joka kuuluu toiseen uskontokuntaan tai joka ei kuulu mihinkään uskontokuntaan, edusmiehen vaatimuksesta vapautettava sellaisesta uskonnonopetuksesta.

Asia sai kuitenkin heti ankaraa vastustusta kirkollisissa piireissä. Pelättiin kansan siveellisyyden kärsivän, jos kaikille ei opeteta kristillisyyteen perustuvaa pakollista siveysoppia. Myös poliittiset puolueet vastustivat sitä.

1922 valtioneuvosto antoi esityksen laiksi uudesta kansakoulusta. Sen mukaan siveysoppi olisi ollut pakollinen oppiaine niille, jotka eivät osallistu uskonnonopetukseen.

Esitys ei mennyt läpi, mutta 1923 säädettiin laki kansakoulun perusteista, jossa oppiaineesta käytettiin nimeä uskonnonhistoria ja siveysoppi. Kirkkoon kuuluvat opiskelivat pakollista uskontoa. Sen mukaisesti katsomusopetus Suomessa sitten järjestettiin seitsemän vuosikymmenen ajan.

Opetussuunnitelmat kuitenkin edelleen heijastivat vahvasti yhteiskunnan evankelisluterilaisuutta. Katsottiin, että uskontokuntiin kuulumattomien opetuksen oli avarrettava oppilaiden henkistä näköpiiriä perehdyttämällä heitä uskonnollisen elämän muotoihin ja arvoihin. Opetus oli uskontokeskeistä, eikä uskonnottomia elämänkatsomuksia ollut olemassa.

1957 oppiaineen nimi muutettiin uskontojen historiaksi ja siveysopiksi. Peruskouluun siirryttäessä oppiaineella oli kuitenkin merkitystä. Lainsäädännössä ja opetussuunnitelmissa oli otettava huomioon myös uskonnoton katsomusopetus.

ET:n uudempi historia

1964 asetettu Peruskoulukomitea esitti oppiaineluetteloon uskontoa, uskontojen historiaa ja siveysoppia. 1967 eduskunnalle annettiinkin esitys laiksi koulujärjestelmän perusteista. Se ehdotti yhteisten oppiaineiden luetteloon siveysoppia. Uskonnonopetuksesta vapautetuille opetettaisiin uskontojen historiaa. Kun kiista itsenäisestä siveysopista olisi viivästyttänyt peruskoulun puitelain hyväksymistä, sivistysvaliokunta esitti kansakoulusta tuttua mallia, jossa siveysoppi oli yhdistetty uskonnonhistorian opetukseen. Niinpä uskonnonopetuksesta vapautetuille säädettiin oppiaine uskonnonhistoria ja siveysoppi.

Monet halusivat yhä, että uskonnonhistoria ja siveysoppi pohjautuisi edelleen tunnustukselliseen kristilliseen aineistoon. Tämä herätti kiivasta keskustelua, ja 1972 asetettiin työryhmä muuttamaan aineen opettajan opasta vähemmän tunnustukselliseen suuntaan.

Kantelu YK:n ihmisoikeuskomitealle

Vapaa-ajattelijain liiton pääsihteeri Erkki Hartikainen teki 1978 YK:n ihmisoikeuskomitealle kantelun peruskoulun uskontojen historian ja siveysopin opetussuunnitelmasta. Komitea ratkaisi kantelun Hartikaisen eduksi 1981 todeten mm.:

Sopimusvaltio myöntää, että vaikeuksia on syntynyt nykyisen opetussuunnitelman (joka näyttää ainakin osaksi olevan uskonnollinen) toteuttamisessa, mutta komitea uskoo, että ongelmien ratkaisemiseksi on ryhdytty asianmukaisiin toimiin, eikä näe mitään syytä päätellä, ettei niitä saataisi ratkaistuiksi yleissopimuksen 18. artiklan 4. kohdan vaatimusten mukaisesti nykyisten lakien puitteissa.

Vuonna 1981 aikaan saatiinkin ensimmäinen tunnustukseton uskonnonhistorian oppimäärä. Oleellisena osana siinä oli yleishumanistista etiikkaa ilman sidosta uskontoon.

Elämänkatsomustiedon opetus alkaa

Koko 1980-luvun alun käytiin keskustelua uskonnonhistoria-nimisen oppiaineen nimestä ja sisällöstä. Esillä olivat nimet uskontotieto, etiikka sekä elämänkatsomustieto. Etiikkaa oli esitetty myös sekä peruskoulun että lukion oppiaineeksi. Perusteluksi uskonto-sanan poistamiseksi nimestä esitettiin, että suurin osa aineen oppilaista tuli kodeista, joissa huoltajat olivat uskonnottomia. Siksi opetuksen sisällönkin tulisi olla katsomuksellisesti puolueetonta ja oppiaineen nimeksi sopisi etiikka tai elämänkatsomustieto.

Vapaa-ajattelijain liiton kanta oli, että tunnustukselliselle uskontojen opetukselle vaihtoehtoinen oppiaine rajattaisiin laissa koskemaan vain uskonnottomia oppilaita.

1983 hyväksyttiin uudet koululait. Niiden §:ssä 13 säädetään: Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomalle oppilaalle, joka ei osallistu 1 momentissa tarkoitettuun uskonnonopetukseen, opetetaan elämänkatsomustietoa. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvalle oppilaalle, jolle ei järjestetä hänen oman uskontonsa opetusta, opetetaan huoltajan pyynnöstä elämänkatsomustietoa. Perusopetuksen järjestäjän tulee järjestää elämänkatsomustiedon opetusta, jos opetukseen oikeutettuja oppilaita on vähintään kolme.

Elämänkatsomustiedon oppimäärä vahvistettiin 1985. Näin oli ET saanut virallisen aseman.

Lähteet:

  • Et-opetus.fi
  • Pekka Elo & Jaakko Linnankivi: Et-opetuksen historiasta: Oikeuden ja kohtuuden tiellä (FETO)
  • Wikipedia

Lasse Pylkki

ET oppiaineena

Eero Salmenkiven teksti on julkaistu aiemmin Vapaa Ajattelija -lehdessä numero 2012/1.

ET koulukasvatuksen keskiössä

ET on uskonnottomien rinnakkaisaine uskonnolle. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan ”katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina”, joten mitään yliluonnollisia voimia ei oppiaineessa oleteta todellisiksi. Näinhän ei toki – uskontoa lukuun ottamatta – tehdä muissakaan koulun oppiaineissa. Esimerkiksi kemiassa tai historiassa selitys, että asia tapahtui, koska jumala puutui ihmeen kautta tapahtumiin, ei ole hyväksyttävä vastaus. Siten ET ei lähtökohdiltaan eroa useimmista koulun oppiaineista. Uskontokuntiin kuulumattomuus ei myöskään sinänsä ole mikään katsomus, ja erilaisia uskonnottomia katsomuksia on monenlaisia, joten oppiaineessa ei ole opeteta mitään erityistä maailmankatsomusta. Tämän takia ja koska humanistiseen perinteeseen liittyvät eettiset ohjeet ovat hyvin yleispäteviä ja kaikille sopivia, oppiainetta on kehitetty yleiskasvatukselliseen suuntaan.

ET:ssä opetetaan katsomuksellista yleissivistystä ja hyvää elämää edistäviä taitoja, kuten toisen huomioon ottamista ja eettisen ajattelun taitoja. Jotta oppiaine ei muodostuisi oppilaiden aivopesuksi jonkinlaiseen tulkintaan nyky-Suomen arvomaailmasta, Suomen virallisesti hyväksymät kansainväliset eettiset periaatteet ovat oppiaineessa erityisen keskeisessä roolissa. Näistä ensisijaisena voi pitää ihmisoikeusetiikkaa – onhan ET itsekin tavallaan omantunnonvapauden ilmaus, joka sai kehitykselleen pontta Erkki Hartikaisen vuonna 1978 YK:lle tekemästä ihmisoikeuskantelusta. Muita periaatteita ovat demokratia, rauha ja suvaitsevaisuus. Vuoden 1994 opetussuunnitelman perusteista lähtien keskeiseen asemaan on noussut myös kestävä kehitys.

Koska ET:ssä opetetaan juuri niitä asioita, joihin Suomi on kansainvälisesti sitoutunut ja joita maassa on pidetty kasvatuksellisesti arvokkaimpina, ET:n opetus on hyvin lähellä opetussuunnitelman arvoperustan opettamista. Siten oppiainetta voi vähäisestä oppilasmäärästään huolimatta pitää maamme yleissivistävän koulutuksen kasvatuksellisesti keskeisimpänä oppiaineena.

ET:n opetus

ET:ssä ei siis opeteta mitään erityistä katsomusta tai perinnettä. ET:n tavoitteena on kehittää oppilaan omaa identiteettiä ja katsomusta. Tämä merkitsee lähtemistä oppilaan omasta maailmasta ja oppilaan oman arvoja ja asenteita koskevan pohdinnan herättämistä ja tukemista. Oppilaslähtöisyydessään ET edustaakin nykyaikaisen kasvatustieteen ja suomalaisen perusopetuksen parasta perinnettä.

Perusopetuksen alaluokilla oppilaan maailmasta lähteminen merkitsee arkipäivän ongelmien käsittelemistä keskustelun, tarinoiden ja pohdinnan keinoin. Kansainvälisesti tällaista pohtivaa arvo- ja asennekasvatusta on edustanut erityisesti ns. filosofiaa lapsille -liike. Siksi elämänkatsomustiedon opetuksella on myös alimmilla luokilla ollut läheinen suhde filosofointiin. Perusopetuksessa tämä ei tarkoita mitään filosofian perinteen muistiin painamista vaan avointa keskustelua ja pohdiskelua.

Perusopetuksen ylimmillä luokilla ja lukiossa mukaan tulee katsomuksellisen yleissivistyksen ja arvostelukyvyn laajentaminen perehtymällä erilaisiin katsomuksiin ja moraalipohdintoihin. Koska lukiossa filosofia on erillinen oppiaine, on ET:tä erityisesti 2003 opetussuunnitelman perusteissa profiloitu toisaalta nuoren omakohtaiseen elämänkatsomukselliseen etsintään, toisaalta erilaisiin kulttuurintutkimuksen alueisiin, kuten antropologiaan.

Opettajalle ET-keskustelujen johtaminen asettaa melko suuria vaatimuksia. Opettajan tulee olla avoin kuuntelemaan lasten ja nuorten mielipiteitä. Tämä avoimuus ei kuitenkaan merkitse sitä, että kaikki mielipiteet ovat yhtä hyviä. Niin keskustelussa kuin käytännön toiminnassakin toisia pitää kunnioittaa eikä heitä saa vahingoittaa. Opettajan tehtävänä on lapsen ja nuoren omista lähtökohdista saada hänet tunnistamaan opetussuunnitelman arvoperusta sekä ymmärtämään esimerkiksi suvaitsevaisuuden ja demokratian arvo ja niiden puolesta esitetyt perustelut. Koska ET:n opetusjärjestelyissä ja opettajien pätevyydessä on paljon parannettavaa, edellä mainitut ja opetussuunnitelmatasolla ilmeiset ET:n vahvuudet eivät valitettavasti aina toteudu oppiaineen opetuksessa käytännön tasolla.

Kirjoittaja FT Eero Salmenkivi toimii ET:n ja filosofian didaktiikan yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa.

Elämänkatsomustietoa alakoulussa IX

Keskeisiä sisältöjä:

  • toisen kohtaaminen ja hänen asemaansa asettautuminen
  • hyvä, oikean ja väärän erottaminen
  • ystävyyden merkitys elämässä
  • oikeudenmukaisuus
  • hyvä elämä.

Otan työkaluksi Timo Parvelan kirjan Onnenpyörä. Luen sitä muutama luku kerrallaan ja samalla jokainen tekee isoa piirrosta ohjeitteni mukaan. Tuntien lopussa leikimme, leikeille on jäänyt aivan liian vähän aikaa viime kuukausina.

Leikkejä: Toisella tunnilla jatkamme Lasten lakioppia. Sen lisäksi käyn läpi Helinä Rautavaaran museon julkaisemaa kirjasta Afrikan tähti – pelilaudan kääntöpuoli, siinä annetaan paljon asiatietoa Afrikasta.

Viikko 10 Jos tarvitaan päivänavausta, aiheena on Rasismin vastainen päivä.
Kirjasta s. 8-20
Onnenpyörä: Olisitko toiminut samoin kuin Pii? Perustelut?
Omena: Poikien nimet: Pii, alkuaine, jota on esim. kivessä ja lasissa, Argon on jalokaasu. Miksi kirjailija on valinnut tällaiset nimet? Onko kertomus oikeudenmukainen? Mikä tarinassa todistaa, että pojat ovat ystäviä?
Piirretään omenapuu ja kirjoitetaan sen yläpuolelle: Jotkut asiat tuovat hetken onnen, niihin pitää tarttua!

Viikko 11
s.22-34
Honkkelit: Miten sadun voi selittää? Joku asia on toiselle tärkeämpi kuin toiselle.
Kivi: Oliko kivi onnenkivi? Miten se muutti Piin päivän? Onko amuleteilla merkitystä?
Honkkelit: Mikä oli honkkelien elämän tarkoitus? Kannattaisiko heidän muuttaa tavoitteitaan? Millaisia tavoitteita itse olet asettanut elämällesi? Piirretään virta ja honkkelit.

Viikko 12
s. 35-43
Mahdollinen ystävä: Mikä yhdisti Piitä ja unnia? Pullo: Mikä sai kalakin ponnistelemaan kovasti? Miksi? Millaiset asiat saavat sinut ponnistelemaan kovasti? Piirretään kivi ja pulloposti.

Viikko 13
s. 44-55
Tehtävä: Mikä oli kalakin uusi tehtävä? Miksi se koki sen niin tärkeänä? Mitä tarkoittaa ”elämäntehtävä”. Toiset: Onko toisten onni tärkeämpää kuin oma onni?
Keinulauta: Miten unni suhtautui Piin ja Argonin ystävyyteen? Mitä voimme siitä oppia?
Pesä: Miten kalakki aikoi saada yhteyden Onniin? Piirretään järvi ja kalakki kivellään sekä omenapuun yläpuolelle keinulauta.

Viikko 14 pitkäperjantai

Viikko 15
päivänavausaiheena Kansainvälinen Reilun kaupan päivä
s. 56-65
Tuoli: Miksi valintojen teko on tärkeää
Sydän: Mitä mieltä olet poikien tavasta lohduttaa Onnia? Miten itse olisit toiminut? Milloin ikävöinti on hyvä tapa toimia, milloin ei? Piirretään haitaroita taivaalle.

Viikko 16
s. 66-74
Mikä oli Onnin yllätys? Miksi kannattaa rohkeasti kokeilla uusia asioita? Mitä muita onnellisia asioita tarinassa tapahtui? Mikä jäi parhaiten mieleesi?

Viikko 17
Retki Vapriikin Lintu-näyttelyyn.

Toukokuussa rakennan tuntini seuraavien teemojen ympärille:
Suomi puhtaaksi päivässä -haaste toukokuussa
9.5. Eurooppa-päivä
9.5. Kansainvälinen Reilun kaupan päivä, Tampereen Reilun kaupan kaupunki 4 vuotta
22.5. Luonnon monimuotoisuuden päivä
5.-13.5. Valtakunnallinen Pyöräilyviikko

Satu Arjanne

Elämänkatsomustietoa alakoulussa VIII

Rakennan et-tunnit talvilomaan asti seuraaviin sisältöihin:

Ihminen ja maailma

  • Ympäristö ja luonto, eloton ja elävä, kauneus luonnossa
  • luonnon tulevaisuus ja kestävä kehitys,
  • maailmanperintö ja ympäristö.

Olen tehnyt tähän aihepiiriin liittyvää oppimateriaalia Kustannusosakeyhtiö Otavalle. En saa jakaa materiaalia, joten kirjaan tähän vain oppituntieni aiheet. Lisämateriaalina käytän Reetta Niemelän kirjaa Sivusipuli (Otava), siinä on aihepiiriin liittyviä runoja ja satuja.

Viikko 2 Päivänavaus: Pallo on meillä, yleiskatsaus siihen, mitä on tulossa. Mitä on kestävä tulevaisuus (energian säästö, järkevä liikkuminen, veden säästö ja lajittelu käsitellään ympäristötiedossa, biologiassa ja fysiikka-kemiassa, tässä vain viittaan niihin). Koristelemme paperikannet monisteille, joita jaan jakson aikana.

Viikko 3 Tuunaan tavaroita.

Viikko 4 Roska päivässä –liike, ympäristömerkit.

Viikko 5 Päivänavaus Ystävänpäivä
Turhakkeita vuosien varrelta (Suomen Luonto –lehden äänestyksiä).

Viikko 6 Suojelen luontoa (uhanlaisten eläinten elämää Suomessa, WWF:n sivuilta löytyy hyvää materiaalia esim. ahmasta, sudesta, naalista, liito-oravasta, saimaannorpasta).

Viikko 7 Minä ja muut, maailmanperintö ja ympäristö (sosiaalinen ja kulttuurinen kestävä tulevaisuus).

Viikko 8 Retki luontoon tai Vapriikin luonnontieteelliseen museoon, 2 h.

Toisella Tunnilla opiskelemme jälleen Nuorten lakikirjaa (Talentum). Kuudennen luokan oppilas tekee siitä muistiinpanoja ja pidän siitä hänelle kokeen keväämmällä.

Viikko 9 Talviloma.

Satu Arjanne

Uskonnoton joulujuhla päiväkodissa

Et-opetus.fi-blogin lukija Satu K. on lähettänyt meille kertomuksen lapsensa päiväkodin joulujuhlasta.

et-opetus.fi -blogin toimitus


Uskonnoton joulujuhla päiväkodissa

Lasteni ollessa päiväkodissa vein tyttäreni ryhmän tädeille lasteni kirjan Matka joulun taloon. Kerroin, kuinka mukavia jouluaiheisia tarinoita kirjassa on ja ne sopivat kaikille lapsille. Lopulta ryhmän tädit päättivätkin järjestää joulujuhlan kirjan saman nimisen tarinan mukaisesti.

Tarinassa pienet tontut haluavat kiireellä päästä jouluun, mutta Tuomas-tonttu vanhempana ja viisaampana lähtee pikkutonttujen opastajaksi ja näyttää mitä kaikkea pitää tehdä, ennen kuin joulu voi tulla. Juhlassa joka ryhmällä oli oma pisteensä, missä valmistauduttiin joulun tuloon ja vanhemmat saivat lapsineen kulkea ryhmissä omaan tahtiin. Ainoastaan tarina yhdessä ryhmässä aloitettin aina tiettyyn aikaan. Hiljentymisen ja cd:n kuuntelun lisäksi ryhmissä koristeltiin kynttilöitä, ”paketoitiin lahjoja” eli tehtiin kuusenkoristeet ja laulettiin porukalla joululauluja. Ja niin kaikki oli valmista joulun tuloon.

Juhla oli kaikkien mielestä oikein mukava, lämmin ja tunnelmallinen. Erityisesti pidettiin siitä, että oli toiminnallisuutta penkissä istumisen sijaan ja juhlasta jäi konkreettisia muistoja kotiin vietäviksi.

Lisää tietoa:

Elämänkatsomustietoa alakoulussa VII

Lokakuu

Viikko 41 Taikausko
Mitä taikauskoisia olettamuksia oppilailla on? Miksi on taikauskoa?
(Taikauskojuttuja löytyy netistä vaikka kuinka paljon.) Taikauskoa oli jo antiikin ajalla. Taikauskon kautta pääsemme epistemologiaan eli tietoteoriaan. Mitä on tieto? Mikä on totta? Mitä voi epäillä ja mistä voi olla varma? Miten voi löytää varmaa tietoa? Yritämme kääntää taikauskoisia sanontoja tietoperäisiksi. Toisella tunnilla puhumme Platonin aikaansaannoksista.

Viikko 42 Syysloma

Viikko 43 Sokrates, Platon, Aristoteles: etiikka
Nämä filosofit ovat tuoneet yhteiskuntaan monta tärkeää käsitettä. Sanaa etiikka selvennän Miina ja Ville etiikkaa etsimässä (Honkala, Tukonen, Tuominen Oph) s. 60-61 avulla. Yritämme keksiä eettisiä dilemmoja ja ratkoa niitä.
Toinen tunti: Sokrates, Platon, Aristoteles: politiikka, naiskuva, järjestys. Lisää filosofien käsitteitä ja niiden avaamista.

Marraskuu

Päivän avaus: Ruotsalaisuuden päivä

Viikko 44 Uskontojen syntyä
Miksi on syntynyt eri uskontoja? Nimeämme uskontoja ja sijoitamme niitä maailmankartalle, karttakirjasta löytyy kartta. Ihmisen maailmankuva voi olla uskonnollinen tai tieteellinen. Mitä se tarkoittaa? (Miina ja Ville s. 42) Pohditaan myös käsitettä logiikka / päättely: Ajattelevatko kaikki ihmiset samalla tavalla? Ovatko ajatukset aina tosia? Millaiset ajatukset eivät ole tosia?
Toinen tunti: Uskontojen synty alkoi hellenismin ajalla. Mitä on hellenismi? Sofian maailma – kirja selittää asiaa.

Viikko 45 Pääsemme pimeälle keskiajalle ja sieltä uuteen aikaan. Euroopassa esitettiin kiehtovia ajatuksia. Maapalloko pyöreä? Roviolle! Esittelen Kopernikuksen, Galileo Galilein ja Newtonin aikaansaannoksia.
Toisella tunnilla esittelen lisää ajattelijoita teemme kuvia keskiajan ja uuden ajan suurista keksinnöistä.

Viikko 46 Romantiikan aika
Grimmin ja HC Andersenin sadut syntyivät romantiikan ajalla. Millaisia moraaliopetuksia niistä löytyy? Mitä on moraali? (Miina ja Ville s. 56-57)
Toisella tunnilla kuuntelemme Peer Gyntin tarinaa ja Griegin musiikkia. Koulussani on aiheesta tehty kirja. Tarinassa on useita moraaliongelmia.

Viikko 47 1600-luku: Descartes, Spinoza
Descartesia pidetään nykyajan filosofian isänä. Hän ja Spinoza kehittivät matematiikkaa. Tällä tunnilla käsittelemme matemaattisia ongelmia ja pohdimme lisää logiikan käsitettä. Mikä kaikki on matematiikkaa? Onko matematiikka aina oikeassa? Hauskaa matematiikkaa löytyy matikankirjojen opeoppaista, erityisopettajan hyllystä ja netistä. Täytynee eriyttää, alkuopetus tarvitsee eri tehtävät kuin kuudesluokkalainen.
Toisella tunnilla tehdään sudokuja ja tangrameja ja luemme Sofian maailmaa.

Joulukuu

Päivänavaus: Suomen kansallisfilosofi J.V. Snellman

Viikko 48 Darwin
Tutustumme Darwinin oppiin lajien synnystä ja kehityksestä. Ihmisen kehitys on erityisen mielenkiintoinen asia.
Toinen tunti: Esim. Olipa kerran elämä –sarjassa on oma kirja ja dvd ihmisen kehityksestä.

Viikko 49 Unien maailma. Millaisia unia oppilaat ovat nähneet. Onko jollakin toistuva painajainen? Freud paneutui unien tulkintaan. Unien selityskirjoja löytyy kirjastosta.
Toisella tunnilla teemme leikkejä ja kilpailuja pikkujoulua varten ja luemme Sofian maailmaa.


Viikko 50 Pikkujoulu
Toinen tunti: Yritän saada Sofian maailman loppuun. Aika lailla joudun harppomaan pitkin syksyä!

Kuudesluokkalaiselle pitäisi antaa numero jouluna. Olen ajatellut, että hänen pitäisi tehdä selvitys kolmesta filosofista, esim Sokrates, Descartes ja Linkola. Hänen pitäisi myös valita ja perustella, kenen filosofin ajatukset ovat lähinnä hänen omia ajatuksiaan.

Satu Arjanne

Elämänkatsomustietoa alakoulussa VI

Elämänkatsomustieto jatkuu Lentävänniemen koulussa yhdeksän oppilaan voimin. Poislähteneen kutosen tilalle saan kaksi ekaluokkalaista.

Olen päättänyt syksyllä keskittyä filosofiaan ja sen kautta opsissa mainittuihin etiikan kysymyksiin:

  • Hyvä, oikean ja väärän erottaminen.
  • Hyvä elämä.
  • Arvo ja normi, vastuu ja vapaus elämässä.
  • Uskomus, luulo, tieto ja ymmärrys.
  • Etiikan perusteita, teon moraalinen oikeutus, teon tarkoitus ja seuraus, oman elämän eettisiä ongelmia ja niiden ratkaisuja.
  • Kertomuksia maailman synnystä.

Kuudes luokka

  • Demokratia.
  • Alustavasti maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus.
  • Luonnollinen ja yliluonnollinen.

Viikolla 33 tapaan lapsia pienissä ryhmissä, sillä muut oppilaat menevät vuorotellen luokittain kirkkoon ja koulupäivä päättyy klo 13. Yritän järjestää laadukasta toimintaa.

Viikko 34 Tunti pidetään ulkona, jos sää sallii. Opettelemme toistemme nimiä ja leikimme hieman. Lapset kuljettavat vuorotellen toisiaan metsässä niin, että kuljetettavan silmät on peitetty. Lopuksi luen sadun. Toisella tunnilla pelaamme metsägolfia.

Viikko 35 Päivänavauksena Nälkäpäivä. Spr:ltä tulee materiaalia. Jatkamme ulkona. Teemme luontodiojen näyttelyn; tehdään ensin kaksi kehystä aaltopahvista, niiden väliin haetaan joku kaunis asia luonnosta ja liimataan kehykset yhteen.

Toisella tunnilla on luontopolku ”mikä ei kuulu joukkoon”. Kuljen edellä ja pudotan tavarat. Tulemme takaisin samaa tietä ja keskustelemme tavaroista ja keräämme ne pois. Tavaroita: tölkki, karkkipaperi, kreppari puussa, iso nappi, raha, käsine, koiran jätöspussi, Aku Ankka.

Viikko 36 Aiheena on Kuka sinä olet? Tehdään et-vihkoon sivu aiheesta ja esitellään se toisille. Toisella tunnilla aloitan Gaarderin kirjaa Sofian maailma. Keskustelemme kirjan esittämistä kysymyksistä. Luen kirjaa kursorisesti valikoiden kohtia, jotka avautuvat kolmos- ja kutosluokkalaisille.

Viikko 37 Mikä on myytti? Oppilaat saavat valita netistä (www.europeoftales.net) eri maiden myyttejä.
Toisella tunnilla jatkamme aina Sofian maailmaa.

Viikko 38 Maailman synty. Miten maailman uskotaan syntyneen, eri kulttuureiden näkemyksiä (Kalevala, intiaanit, viikingit, Raamattu). Miten maailma on oikeasti syntynyt?

Viikko 39 Empedokles jakoi maailman neljään elementtiin: maa, ilma, tuli, vesi. Vertaamme elementtejä ja mietimme, mihin niiden voima perustuu. Mikä on mahtavin ja miksi? Miksi elementit olivat entisaikaan tärkeitä?

Viikko 40 Päivänavaus A. Kivi
Miten syntyi ajatus atomista? Demokritoksen ajatuksia. Miksi legopalikat ovat nerokkaita leluja?

Satu Arjanne

Elämänkatsomustietoa alakoulussa V

Media-jakso

Muiden maanosien lapset –jakso sujui kutakuinkin suunnitelmien mukaan. Viimeisellä tunnilla ennen talvilomaa söimme etnisiä ”herkkuja”. Jälkimmäisellä tunnilla olemme lakiopin lisäksi tehneet erilaisia älyjuttuja kuten tangramia ja karttapalapelejä.

Seuraavaksi käytän yhdeksän tuntia media-jaksoon. Siihen liittyvät seuraavat opetussuunnitelman tavoitteet:
Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu

  • ajattelun vapaus, suvaitsevaisuus ja syrjintä
  • arvo ja normi, vastuu ja vapaus elämässä.

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti

  • kuka olen ja mitä osaan
  • uskomus, luulo, tieto ja ymmärrys.

6 lk Katsomusten maailma

  • katsomusten historiaa, katsomusvapaus.

Lähdekirjanani on soveltuvin osin Baer-Heikkinen-Issakainen: Hattiaisten mediakirja. Kirjassa kerrotaan tarinoita, joiden avulla johdatellaan kulloiseenkin aiheeseen. Joka tarinaan liittyy tieto-osio ja useita harjoituksia. Mainio kirja! Toukokuussa yritän päästä kaksi kertaa Tampereella toimivaan mediapajaan, jossa voimme soveltaa oppimaamme järeämmillä laitteilla ja mediapedagogin ammattitaitoa hyödyntäen.

Lakioppi jatkuu kuudesluokkalaisen kanssa. Hänellä on koe maaliskuun lopussa. Viidesluokkalaiselle monistan lähdekirjastani teoriaosion. Hän saa sen pohjalta laatia lyhyen ”Mediaoppaan”. Jos siitä tulee hyvä, monistan se muillekin oppilaille muistoksi jaksosta.

Viikko 10 Tutustumme Hattiaisten maan asukkaisiin. Liimaamme heidän kuvansa vihkoon ja nimeämme hahmot. Opimme käsitteen mielikuva. Mielikuvissa suunnitellaan niin hyvät kuin pahatkin asiat, ennen kuin ne tulevat näkyviin. Usein mielikuvat ohjaavat päätösten tekoa enemmän kuin asiapitoinen tieto! Teemme harjoitteet Millainen on, Millainen olen isona sekä Lankakeräkerrontaa.

Viikko 11 Liikkuva kuva, kameran liike.
Ensin teemme ”plärin” Hattiaiskirjan ohjeiden avulla. Teemme kuvakertomuksen: lapset jaetaan pareiksi. Jokainen pari saa samat kolme kuvaa ja keksii niistä tarinan. Vertaillaan tuotoksia. Jos ehdimme, katsomme esim. Elävästä Areenasta jonkun lastenohjelman ja seuraamme erityisesti kameran liikettä kuvauksen aikana.

Viikko 12 Kuvakoot.
Nimeämme kuvakoot. Teemme videokameralla omia harjoituksia. Tarkastelemme erityisestä kuvan merkityksen muuttamista rajaamalla. Rajaukset, valot, varjot, kuvakulmat jne. muuttavat kuvan merkitystä. Miten käy kuvan totuuden? Katsomme tuotoksemme.

Viikko 13 Kuvankäsittely.
Kuvamanipulaation mahdollisuuksia. Mitä hyviä/ huonoja puolia on kuvien manipuloinnilla. Onko oikein manipuloida kuvia? ”Manipuloidaan” et-läisten ryhmäkuvaa sekä piirretään erilaisia maisemia ihmisten ympärille ja tarkastellaan taustan merkitystä kuvan sanomalle.

Viikko 14 Sanojen merkitys, tiedotusvälineiden vaikutusmahdollisuudet.
Kieli on hieno asia, sillä voi tehdä paljon hyvää. Kieli yhdistää ihmisiä. Mikä vaikeuttaa viestintää? Esim. ammattitermejä tai sivistyssanoja on joskus vaikea ymmärtää. Leikimme Koskenlaskija-leikkiä ja laadimme yhdessä vetoomuksen jostakin lasten valitsemasta aiheesta.

Viikko 15 Mainos.
Luomme Julkkiksen ja kehitämme hänelle mainoskampajan. Kampanjan avulla selviävät erilaiset tavat mainostaa: mainoslause ”brändi, slogan”, mainostuotteet; juliste, tv-mainos, radiomainos, pinssi jne. Mihin mainoksia tarvitaan? Miksi mainosta ei kannata aina uskoa?

Viikko 16 Pääsiäinen.

Viikko 17 Uutinen.
Mikä on uutinen, mitä uutinen kertoo, miten uutinen rakennetaan? Voiko uutiseen luottaa? Katselemme sanomalehtien ja tv:n uutisia. Tarkastelemme niiden rakenteita. Mikä saa uutisen tuntumaan luotettavalta?

Viikko 18 Työskentelemme Tampereen mediapajassa. Todennäköisesti rakennamme mainoksia ja uutisia ja kuvaamme niitä. Voimme käyttää pohjana viikolla 15 kehittämäämme mainoskampanjaa.

Viikko 19 Jatkamme työtä mediapajassa.

Kun lakijakso loppuu maaliskuussa, jatkamme jälkimmäisellä tunnilla media-asioita leikkien ja harjoitteiden avulla.

Päivänavausaiheet:

Satu Arjanne

Elämänkatsomustietoa alakoulussa III

Päivänavauksessa 5.11. kuudennen ja kolmannen luokan oppilaat esittelivät tekemänsä Nenäpäivä-powerpointin avulla Nenäpäivän merkitystä.

Seuraavaan jaksoon liittyvät opetussuunnitelman sisällöt:

Luokat 1-5
oikeudenmukaisuuden toteutuminen jokapäiväisessä elämässä, rikkaus ja köyhyys maail­massa erilaisia elämäntapoja, suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus maailman kulttuuriperintö erilaisia elämän- ja maailmankatsomuksia.

6. luokka
alustavasti maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus

Lähdekirjat:

  • Helander, Vaaramo, Vallisaari Kulttuurien käsikirja. Kirja julkaistiin v. 1996. Tieto on varmaan osin vanhentunutta, mutta lapsiläheisesti jäsenneltyä.
  • Maailman lapset, Unicef 1995
  • Orinoco, intiaanikulttuureita Venezuelasta
  • www.global.finland.fi
  • www.spr.fi (Suomen punainen risti)

Viidesluokkalainen saa valita, tekeekö kotona raportin jonkin maanosan elinoloista ja kulttuurista vai pidänkö hänelle muutaman pienen kokeen. Kuudesluokkalainen tekee laajempaa raporttia toisella tunnillaan. Nämä työt arvioin välitodistukseen.

Viikko 44 Kiinnitämme seinään ison maailmankartan. Nimeämme maanosat ja merkitsemme alueet, joissa tulemme jatkossa vierailemaan. Oppilaat etsivät pareittain tietoa (esim 6. lk:n maantiedon kirjasta) millainen ilmasto eri maapallon alueilla on. Kiinnitämme myös vihkoihin kartat ja nimeämme maanosat ym. En yhdistä jaksoon maailman uskontoja, koska oppilaani ovat vielä pieniä. Yläkoulu keskittyy niihin. Toisella tunnilla kolmoset tekevät ”Nenäpuun” netin ohjeiden mukaan. Kuudesluokkalainen tutustuu netin avulla käsitteeseen maailman kulttuuriperintö esim. Wikipedian ja edu.fi –sivujen avulla. Hän voi myös aloittaa projektityötään.

Viikko 45 Lähdemme liikkeelle Euroopasta. Jokainen ottaa esimerkiksi itsensä. Vihkoon piirretään oma kuva ja kirjoitetaan lyhyet selostukset omasta perheestä, kodista ja koulusta. (Nämä aiheet toistuvat jatkossa muillakin lapsilla.) Todetaan, että eurooppalaisten lasten elämä on varsin samankaltaista. Kiinnitetään Suomen kohdalle suomalaisen lapsen kuva.

Pohdittavaa: Miten elämä eroaa Euroopan eri osissa? Missä Euroopan valtiossa haluaisit asua ja miksi?

Toisella tunnilla kolmoset tekevät nukketeatteriesityksen suomalaisesta eläinsadusta.

Viikko 46 Kolmoset esittävät satunsa. Tutustumme Leviin, inuiittipoikaan. Etsin maisemakuvia Alaskasta. Levi syö usein karibupataa, mitä se on? Lasten ennakkokäsitykset eskimoiden elämästä saattavat olla varsin vähäisiä. Teemme muistiinpanot vihkoon ja karttaan.

Pohdittavaa: Miten kylmyys ja pimeys vaikuttavat ihmisiin ja heidän elämäänsä? Toisella tunnilla kolmoset pääsevät Levin kotikylään Iqaluitiin Google Earthin avulla. Teemme seinälehden Alaskan eläinmaailmasta.

Viikko 47
Nicole asuu Los Angelesissa Yhdysvalloissa. Keskustelemme Amerikan historiasta. Amerikasta on tullut meillekin juhlia; halloween, kiitospäivä ja ystävänpäivä. Amerikasta tulee mieleen televisio ja ylipaino… Piirrämme vihkoon amerikkalaisia asioita, kuten hampurilaisen ja Disneyn hahmoja.

Pohdittavaa: Miten Amerikka asutettiin? Miksi amerikkalainen kulttuuri on meilläkin niin tunnettua ja ihailtuakin? Miksi Pohjois-Amerikalla on vahva ote maailman tapahtumiin? Toisella tunnilla kolmosten kanssa tutkimme lisää Pohjois-Amerikan karttaa. Toteamme, että näin isossa maanosassa on monenlaisia ilmasto-oloja. Miten monikulttuurisuus näkyy Pohjois- Amerikassa? Voimme heitellä ja potkia amerikkalaista jalkapalloa. Aku Ankan nettisivulta löytyy Disney-tehtäviä.

Viikko 48 ei oppitunteja, itsenäisyyspäivän juhla

Viikko 49 Siirrymme Latinalaiseen Amerikkaan. Tutustumme ensin kuvateokseen Orinoco, intiaanikulttuureita Venezuelasta. Toivon oppilaiden ymmärtävän, että Etelä-Amerikassakin vallitsee aikamoinen kansojen ja heimojen sekamelska. Tarkastelemme Etelä-Amerikan luontoa, sademetsiä ja vuoristoja. Maanosa on oppilaille kaikkein vierain, siksi nimeämme Etelä-Amerikan valtioita. Tälle tunnille löytyy helposti joku aiheeseen liittyvä laulu, Sambalele, Rion samba tms. Jälkimmäisellä tunnilla harjoittelemme lisää eteläamerikkalaisia lauluja ja rytmisäestyksiä.

Viikko 50 pikkujoulu, paistamme joulutortut ja leikimme. Jälkimmäisellä tunnilla pelaamme yhdessä.

Satu Arjanne