20.11.2009

Filosofiaa lapsille & nuorille – kirjaesittely

Ajatteleminen on lasten oikeus – näin mainostaa Niin & Näin uutta Ajattelutaidot -kirjasarjaa. Kirjasarjan tarkoituksena on avata filosofisia kysymyksiä ja elävää ajattelua erityisesti nuorille. Sarjassa on aiemmin ilmestynyt mm. Sokrates koulussa. Itsenäisen ja yhteisöllisen ajattelun edistäminen opetuksessa (niin & näin, 2008).

Kirjasarjan kirjat sopivat hyvin peruskoulun ja lukion opettajien tukimateriaaliksi ajattelu- ja keskustelutaitojen opettamiseen eri oppiaineissa. Erityisesti kirjat soveltuvat peruskoulussa elämänkatsomustiedon ja äidinkielen, sekä lukiossa myös filosofian, opetukseen.

Monet yhdistävät filosofian pitkiin luetteloihin kuuluisista ajattelijoista ja heidän kirjoituksista. On kuitenkin muistettava, että filosofia on akateeminen tieteenala, jonka parissa tutkitaan mm. etiikkaa (tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta), logiikkaa (päättelyä), metafysiikkaa (olemassaoloa, olevaisen olemusta), estetiikkaa (kauneutta) ja epistemologiaa (tietoa, mitä voimme tietää ja miten).

Jo neljän-viiden vuoden ikäiset lapset voivat pohtia heidän omien, ystäviensä sekä aikuisten tekojen hyvyyttä (onko tuo reilua? mitä tarkoittaa olla hyvä?) tai käyttävät päättelysääntöjä perustellessaan erilaisia asioita (pihalla sataa, puen sadevaatteet koska muuten kastun). Yhtenä perusteena lasten johdattelemiseksi filosofiaan onkin se, että lapsilla on jo runsaasti kokemusta filosofiasta. Toisena perusteena voidaan pitää tavoitetta kasvattaa lapsista järkeviä, toisin sanoen opettaa heidän ajattelemaan järkevästi. Lisäksi filosofia (filosofiahan oli tieteenala joka tutkii etiikkaa!) toimii hyvänä lähtökohtana lasten arvokasvatukseen. Filosofian avulla lapset voidaan johdattaa pohtimaan yhdessä heitä askarruttavia kysymyksiä, tämä edesauttaa luokan ja koko koulun yhteisöllisyyden kehittymistä.

Filosofian on usein ajateltu olevan liian vaikeaa lapsille. IAPC:n (Institute for the Advancement of Philosophy for Children, Montclair State University) vuodesta 1974 jatkunut työ on kuitenkin osoittanut, että nuoret eivät ole ainoastaan kyvykkäitä filosofoimaan, vaan he myös tarvitsevat ja arvostavat sitä samoista syistä kuin aikuiset. Filosofia tarjoaa lapsille mahdollisuuden lähteä tutkimaan käsitteitä kuten totuus, kauneus, hyvyys ja reiluus. Näiden asioiden pohtiminen ei näy kovinkaan hyvin suomalaisen peruskoulun oppiaineiden opetussuunnitelmissa.

Eurooppalaisen filosofian seuran kustantama ja Jarkko S. Tuusvuoren suomentama, Maughn Gregoryn (toim.) Filosofiaa lapsille & nuorille – käytännön käsikirja, 135 sivua, on tervetullut lisä nuorille tarkoitettuun filosofian opetukseen. Aiemmin samasta aihepiiristä on suomennettu mm. Mathew Lippmanin filosofiaa lapsille sarjan kirjat Elfie, Kim ja Jonna, Harri sekä Liisa -kirjat.

Filosofiaa lapsille & nuorille -kirja lähtee liikkeelle johdatuksesta lapsille sopivaan filosofiaan, sekä esittelee Mathew Lipmanin kehittämän P4C (Philophy for Children) – ohjelman.

Kirjan toisessa luvussa (Filosofisen tutkailun yhteisö) tutustutaan tapoihin, joilla opettaja voi ohjata keskustelua erilaisissa opetustilanteissa. Kolmannessa luvussa tutustutaan tarkemmin filosofian käyttöön koulumaailmassa ja käydään läpi esimerkkejä esiopetukseen sekä alaluokille soveltuvista keskustelun aiheista ja toimintatavoista.

Neljännessä luvussa (Lapsille tarkoitetun filosofian arviointia) esitellään arvointiin liittyviä asioita eri-ikäisten oppilaiden sekä opettajien näkökulmasta. Esiopetuksessa ryhmän toimintaa voidaan arvioida kysymällä ja keskustelemalla oppilaiden kanssa vaikkapa seuraavista asioista opetustilanteen jälkeen:

  • Annoimmeko toisillemme suunvuoroa tänään?
  • Kysyimmekö hyviä kysymyksiä tänään?
  • Kuinka kohtelimme toisiamme tänään?

Arviointia voidaan tehdä myös ryhmän toiminnan kehittymisestä. Ryhmän edistymistä voidaan arvoida kuukausittain seuraavilla kysymyksillä:

  • Osaammeko istua piirissä paremmin nyt kuin ennen?
  • Kohtelemmeko toisiamme ystävällisemmin nyt kuin ennen?
  • Kuuntelemmeko toisiamme enemmän nyt kuin ennen?

Kirjan viidennessä luvussa esitellään lapsille tarkoitetun filosofian käynnistyspaketti ja käydään läpi erilaisia harjoituksia ja millaisia opetuksellisia tavoitteita niillä on. Kuudes luku (Johdatus logiikkaan) toimii johdatuksena ”järkeviin päättelyihin”: miten lähtötiedoista voidaan päätellä pätevästi erilaisia asioita, ja milloin päättely voi olla virheellistä. Lisäksi samassa luvussa esitellään kattavasti erilaisten virhepäätelmien luokat, esimerkkinä vaikka ns. vetoaminen tietämättömyyteen: Sanokaa minun sanoneen, että uusi lääkkeeni tepsii, koska ette voi todistaa, että se ei tehoaisi!

Kirjan lopussa on lukuliite, jonka artikkeleissa syvennetään kolmen ensimmäisen luvun aiheiden käsittelyä. Jokaisen luvun lopussa on kattava kirjallisuuslista, jonka avulla lukija voi hankkia lisää tietoa kiinnostusta herättäneistä aiheista.

Filosofiaa lapsille & nuorille -kirjaa voi suositella kaikille lasten ja nuorten parissa opetustehtävissä toimiville, se auttaa opettajaa parantamaan oppilaidensa ajattelu- ja vuorovaikutustaitoja. Osa kirjan tehtävistä soveltuu suoraan ainakin elämänkatsomustiedon ja äidinkielen tunneille, päättelytehtävät myös matematiikkaan. Aikuisopetuksessa työskenteleville kirja antaa hyviä toimintatapoja erilaisten ryhmien ohjaukseen, tukee ohjaajan työtä ongelmaperustaista oppimista soveltavissa opetusryhmissä sekä palauttaa mieleen järkevän päättelyn perusteet. Kirja herättää lukijan pohtimaan myös omia ajatuksiaan ja kuinka niitä esitetään toisille ihmisille.

Timo T. Poranen

Lisätietoja: