Elämänkatsomustietoa alakoulussa VI
Elämänkatsomustieto jatkuu Lentävänniemen koulussa yhdeksän oppilaan voimin. Poislähteneen kutosen tilalle saan kaksi ekaluokkalaista.
Olen päättänyt syksyllä keskittyä filosofiaan ja sen kautta opsissa mainittuihin etiikan kysymyksiin:
- Hyvä, oikean ja väärän erottaminen.
- Hyvä elämä.
- Arvo ja normi, vastuu ja vapaus elämässä.
- Uskomus, luulo, tieto ja ymmärrys.
- Etiikan perusteita, teon moraalinen oikeutus, teon tarkoitus ja seuraus, oman elämän eettisiä ongelmia ja niiden ratkaisuja.
- Kertomuksia maailman synnystä.
Kuudes luokka
- Demokratia.
- Alustavasti maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus.
- Luonnollinen ja yliluonnollinen.
Viikolla 33 tapaan lapsia pienissä ryhmissä, sillä muut oppilaat menevät vuorotellen luokittain kirkkoon ja koulupäivä päättyy klo 13. Yritän järjestää laadukasta toimintaa.
Viikko 34 Tunti pidetään ulkona, jos sää sallii. Opettelemme toistemme nimiä ja leikimme hieman. Lapset kuljettavat vuorotellen toisiaan metsässä niin, että kuljetettavan silmät on peitetty. Lopuksi luen sadun. Toisella tunnilla pelaamme metsägolfia.
Viikko 35 Päivänavauksena Nälkäpäivä. Spr:ltä tulee materiaalia. Jatkamme ulkona. Teemme luontodiojen näyttelyn; tehdään ensin kaksi kehystä aaltopahvista, niiden väliin haetaan joku kaunis asia luonnosta ja liimataan kehykset yhteen.
Toisella tunnilla on luontopolku ”mikä ei kuulu joukkoon”. Kuljen edellä ja pudotan tavarat. Tulemme takaisin samaa tietä ja keskustelemme tavaroista ja keräämme ne pois. Tavaroita: tölkki, karkkipaperi, kreppari puussa, iso nappi, raha, käsine, koiran jätöspussi, Aku Ankka.
Viikko 36 Aiheena on Kuka sinä olet? Tehdään et-vihkoon sivu aiheesta ja esitellään se toisille. Toisella tunnilla aloitan Gaarderin kirjaa Sofian maailma. Keskustelemme kirjan esittämistä kysymyksistä. Luen kirjaa kursorisesti valikoiden kohtia, jotka avautuvat kolmos- ja kutosluokkalaisille.
Viikko 37 Mikä on myytti? Oppilaat saavat valita netistä (www.europeoftales.net) eri maiden myyttejä.
Toisella tunnilla jatkamme aina Sofian maailmaa.
Viikko 38 Maailman synty. Miten maailman uskotaan syntyneen, eri kulttuureiden näkemyksiä (Kalevala, intiaanit, viikingit, Raamattu). Miten maailma on oikeasti syntynyt?
Viikko 39 Empedokles jakoi maailman neljään elementtiin: maa, ilma, tuli, vesi. Vertaamme elementtejä ja mietimme, mihin niiden voima perustuu. Mikä on mahtavin ja miksi? Miksi elementit olivat entisaikaan tärkeitä?
Viikko 40 Päivänavaus A. Kivi
Miten syntyi ajatus atomista? Demokritoksen ajatuksia. Miksi legopalikat ovat nerokkaita leluja?
Satu Arjanne
Elämänkatsomustieto vapaasti valittavaksi
Perusopetuksen tuntijakotyöryhmän on määrä esittää näkemyksensä uudeksi tuntijaoksi toukokuun alussa. Näkemyksiä ja erilaisia toiveita elämänkatsomustiedon tulevaisuudesta on annettu opetushallituksen keskustelujen kommenteissa sekä eri järjestöjen ja yksityishenkilöiden kannanotoissa.
Yksi mahdollinen tapa parantaa elämänkatsomustiedon asemaa olisi oppiaineen tekeminen vapaasti valittavaksi kaikille koululaisille. Nykyisen lainsäädännön mukaan evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvat eivät saa opiskella elämänkatsomustietoa lainkaan peruskoulussa tai lukiossa, kun taas uskontokuntiin kuulumattomat voivat valita vapaasti elämänkatsomustiedon ja enemmistön uskonnon väliltä. Vapaa valinta katsomusaineen suhteen on jo esiopetuksessa (uskontokasvatus tai elämänkatsomustietokasvatus) sekä aikuislukioissa. Miksi näin ei voisi olla myös peruskoulussa? Asialle on jo perustettu oma kannattajaryhmä facebookkiin: Oikeus ET-opetukseen ev. lut. kirkon jäsenille.
Elämänkatsomustiedon vapaasti valittavuutta ei ole juuri esiintynyt aiemmissa kannanotoissa, joten päätin lähettää oman näkemykseni perusopetuksen tuntijakotyöryhmälle.
Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon työryhmälle
Asia: Kannanotto elämänkatsomustiedon valinnaisuudesta
Liitteet: Elämänkatsomustieto – Tietopaketti esi- ja alakoululaisen vanhemmille.
Esite on vapaasti ladattavissa osoitteessa: http://www.et-opetus.fi/et/esittelymateriaalit
Elämänkatsomustiedon opetuksen nykyinen tilanne
Nykyisen lainsäädännön mukaan elämänkatsomustieto on uskontokuntiin kuulumattomien oletusarvoinen katsomusaine. Opetuksen järjestäjän tulisi sijoittaa uskontokuntiin kuulumattomat elämänkatsomustiedon opetukseen. Uskontokuntiin kuulumattomilla on kuitenkin oikeus valita enemmistön uskonto omaksi katsomusaineekseen, mutta tällöin vanhempien on erikseen ilmoitettava asiasta opetuksen järjestäjälle. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon (enemmistön uskonto) kuuluvilla ei ole oikeutta osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen, ainoastaan vähemmistöuskontojen oppilaat voivat valita elämänkatsomustiedon, mikäli heidän omaa uskontoa ei opeteta.
Ennen vuotta 2003 uskontokuntiin kuulumattomien piti erikseen anoa vapautusta uskonnon opetuksesta, minkä jälkeen vasta oli mahdollista päästä elämänkatsomustiedon opetukseen.
Esiopetuksessa valinta uskontokasvatuksen ja elämänkatsomustietokasvatuksen välillä on nykyään täysin vapaata, samoin aikuislukioissa uskontokuntiin kuuluvat voivat opiskella halutessaan elämänkatsomustietoa.
Huolimatta siitä, että elämänkatsomustiedon oppilasmäärät ovat kasvaneet oppiaineen koko olemassaolon ajan, ovat oppilasmäärät valtakunnallisesti edelleenkin pienet. Vain hieman alle 3% kaikista peruskoulun oppilaista opiskelee elämänkatsomustietoa. Toisaalta Helsingissä on jo kouluja, joissa yli neljäsosa oppilaista opiskelee elämänkatsomustietoa. Uskontokuntiin kuulumattomia koululaisia on tällä hetkellä arviolta n. 10-15% kaikista peruskoulun oppilaista. Yhteiskunnan maallistumisen myötä elämänkatsomustiedon opetukseen oikeutettujen oppilaiden määrä tulee varmasti kasvamaan tulevaisuudessa. Tämä arvio perustuu kastettujen osuuteen syntyneistä. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kastettujen osuus oli noin 87.1% vuonna 2002 syntyneistä ja vuonna 2009 enää 80.7%.
Syitä elämänkatsomustiedon pieniin oppilasmääriin löytyy useita. Oppiaineesta tiedotetaan huonosti ja jotkut kunnat noudattavat vanhaa lakia ja vaativat vanhemmilta ilmoituksen elämänkatsomustietoon pääsemiseksi. Niin sanottu ”kolmen oppilaan sääntö” tulkitaan koulukohtaiseksi eikä kuntakohtaiseksi. Opetusviranomaisten asenteet uskontokuntiin kuulumattomia kohtaan voivat olla syrjiviä ja opetusjärjestelyt voivat olla huonot (hyppytunnit, vaihtuvat opettajat, opetus eri kouluilla). Lisäksi koulun aloittavat oppilaat kokevat erottelun eri ryhmiin oppilaiden vanhempien kulttuuritaustan perusteella syrjivänä ja valitsevat herkästi uskonnon, jotta eivät eroaisi joukosta.
Ongelmia aiheuttavat myös uskonnolliset päivänavaukset ja koulun muut uskonnolliset tilaisuudet. Koulun järjestäessä yhden uskontokunnan tilaisuuksia on ryhmäpaineen takia niistä poisjättäytyminen erittäin vaikeaa. Oikeus olla osallistumatta uskonnon harjoittamiseen ei toteudu.
Mahdollisuuksia elämänkatsomustiedon aseman parantamiseksi
Elämänkatsomustiedon opetussisällöt ja opetusmenetelmät ovat poikkeuksellisen onnistuneita kansainvälisestikin mitaten. Elämänkatsomustieto yhdistää mm. monialaisesti eettistä pohdintaa, lasten ajattelutaitojen kehittämistä, erilaisiin katsomuksiin tutustumista sekä kansalaistaitoja tukevaa demokratiakasvatusta.
Elämänkatsomustieto sopisi peruskoulun oppiaineena kaikille koululaisille. Liitteenä olevassa elämänkatsomustiedon esitteessä käydään läpi elämänkatsomustiedon luokkien 1-5 opetussuunnitelman sisältöä.
Elämänkatsomustiedon valinnan tekeminen täysin vapaaksi
Elämänkatsomustiedon avaamisella uskontokuntiin kuuluville saavutettaisiin muitakin etuja. Koulujen ja opetusviranomaisten ei tarvitsisi enää käsitellä arkaluontoisia tietoja liittyen lasten jäsenyyteen eri uskontokunnissa. Viranomaisten mahdollisuus vältellä elämänkatsomustiedon opetuksen aloittamista ei enää onnistuisi, vaan vanhemmat saisivat tehdä valintansa ilman ulkoista painetta. Oppilasmäärien kasvun myötä elämänkatsomustiedon opetusmateriaalit sekä opetusjärjestelyt tulisivat paranemaan.
Koulunkäynnin aloittaminen on aina merkittävä kokemus pienelle lapselle. Erityisesti niissä kouluissa, joissa on vain muutamia elämänkatsomustiedon oppilaita, lasten erottelu eri ryhmiin on kasvatuksellisesti perustelematonta. Elämänkatsomustiedon oppilasmäärien kasvun myötä enemmistön uskonnon ja elämänkatsomustiedon ryhmäkokojen epäsymmetrisyys vähenisi.
Valinta katsomusaineen välillä voitaisiin tehdä samaan aikaan ja tapaan kuin tehdään kielivalintoja kolmannella luokalla.
Yksi katsomusaine – elämänkatsomustieto
Mikäli tuntijakotyöryhmä päätyy yhteisen katsomusaineen järjestämiseen peruskoulussa, tulisi tulevan katsomusaineen pohjautua elämänkatsomustietoon. Uskontotieto-niminen oppiaine johtaisi helposti siihen, että enemmistön uskonto määrittäisi liikaa oppiaineen sisältöä. Elämänkatsomustieto (tai katsomustieto tai etiikka ja filosofia) oppiaineen nimenä takaisi paremmin sen, että opetuksessa käytäisiin läpi eettisiä asioita sekä erilaisia katsomuksia monipuolisesti ja tietopohjaisesti.
Yhteisen katsomusaineen tarvetta perustellaan usein tarpeella saada kouluihin oppiaine, jossa käsiteltäisiin kulttuuri-, katsomus-, etiikka-, ja uskontosisältöisiä asioita yhdessä koko luokan kanssa. Uskonto/uskontotieto on kuitenkin näistä käsitteistä kaikkein kapein.
Erillisten katsomusaineiden opetuksen lopettaminen
Katsomusaineiden opetuksen lopettaminen olisi myös mahdollista. Tällöin elämänkatsomustiedon keskeiset opetussisällöt tulisi integroida muiden oppiaineiden opetukseen (erityisesti äidinkieleen, historiaan ja yhteiskuntaoppiin sekä ympäristö- ja luonnontietoon).
Timo T. Poranen
Elämänkatsomustieto blogeissa
Päätimme aloittaa elämänkatsomustieto-blogin tutustumalla siihen, mitä ET:stä sanotaan muissa blogeista.
Emme löytäneet kovinkaan montaa blogia, joissa olisi keskusteltu elämänkatsomustiedosta. Useimmat esitetyt mielipiteet keskittyivät uskonnon opetuksen poistamiseen sekä katsomusaineiden opetuksessa kohdattuihin ongelmiin.
Turkulainen, perusuomalaisten kaupunginvaltuutettu Maria Lohela, kirjoittaa blogissaan (18.2.2008) uskokoon ken tahtoo peruskoulun katsomusaineiden opetuksesta seuraavasti:
Muslimien huoli laadukkaan uskonnonopetuksen puutteesta Suomen kouluissa ratkaistaisiin luopumalla kaikkien uskontojen opetuksesta peruskouluissa. Minkä tahansa uskonnon opettaminen korvattaisiin kaikille yhteisellä ja yhtäläisellä elämänkatsomustiedon opetuksella, josta ei kukaan minkään uskonnon tai uskomuksen verukkeella voisi venkoilla itseään irti. Oman uskonnon harjoittaminen ja opiskelu siirrettäisiin tehtäväksi omalla koulupäivän ulkopuolisella ajalla ja omalla rahalla. Esimerkiksi evankelis-luterilainen kirkko voisi käyttää verorahojaan siihen, että järjestää kyseistä uskoa tunnustaville (l. kirkkoon kuuluville) lapsille vapaaehtoista uskonnon opetusta koulupäivän ulkopuolisena aikana iltaisin tai vaikkapa viikonloppuisin. Vanhemmat voivat päättää haluavatko lapsensa osallistuvan kyseiseen opetukseen vai eivät. Toki lapsenkin mielipidettä olisi suotavaa kysyä ja myös kunnioittaa.
Maria Lohela on itse osallistunut kouluaikanaan uskonnon opetukseen, mutta hän on tutustunut opetussuunnitelmiin ET:n osalta, ja toteaa:
Olen itse osallistunut peruskoulun opetussuunnitelman mukaiseen uskonnonopetukseen, joten minulla ei ole kokemusta siitä millaista sisältöä elämänkatsomustieto tarjoaa. Sen mukaan mitä Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelma sen sisällöstä kertoo pitäisin sitä lähtökohdiltaan tasa-arvoisena ja objektiivisena tapana koota yhteen demokratian ja yksilönvapauden ja -vastuun perusteet, joiden pitäisi olla länsimaisen ajattelun periaatteita uskonnosta riippumatta.
Elämänkatsomustietoon sisältyy myös taikasana suvaitsevaisuus, minkä luulisi pienenä herkkupalana ilahduttavan monia.
Apinoiden planeetta -blogissa Migreeni ja uskonnon opetusta (16.11.206) kerrotaan haasteista yrittäessään työstää (lehti?)juttua uskonnon opetuksesta Itä-Hämeen kouluissa. Kirjoittaja kertoo yllättyneensä siitä, kuinka vähän elämänkatsomustiedon opetusta on alueen kouluissa. Hän ei kuitenkaan kerro täsmällisiä lukumääriä ET:n opiskelijoista.
Kansanedustaja Jyrki J. Kasvi käsitteli blogissaan Hengellistä ateismia Kauhajoen tapahtumia, ja pääministeri Matti Vanhasen puhetta Jyväskylän Lyseon 150-vuotisjuhlassa. Jyrki J. Kasvi kommentoi Vanhasen puheessa mainittua hengellistä sivistystä seuraavasti:
Toivottavasti pääministeri tarkoitti lausunnollaan sitä, että hänen mielestään tulevien väkivallantekojen ehkäisemiseksi koulujen opetusohjelmiin tarvitaan lisää uskonnon ja elämänkatsomustiedon tunteja.
City-lehden blogissa Erosin juuri kirkosta nimimerkki MM82 kertoo tutustuneensa kirkkoon kuulumattoman miehensä kouluhistoriaan (=elämänkatsomustieto), ja tulleensa entistäkin varmemmaksi siitä, ettei halua tulevien lastensa osallistuvan uskonnon opetukseen. Kirjoittaja ihmettelee, miten jotkut ihmiset voivat vain uskoa.
Paholaisen asianajaja, joka kuvaa itseään seuraavasti: skeptikko, ateisti, tieteestä kiinnostunut, paikoitellen syviä pohtinut henkilö, mainitsee blogissaan Tietoa elämänkatsomustiedosta vain lyhyesti et-opetus.fi-sivuston julkaisusta.
Susanna Iivonen-Pekesen kommentoi omaa blogitekstiään ulkomaalaiset Suomessa ja muuta merkillistä että uskonnon opetuksen voisi kouluista lopettaa:
Olen samaa mieltä kuin Helsingin yliopiston Sylvia Akar, että koulujen uskonnonopetuksen voisi lopettaa kokonaan. Uskonnolliset yhteisöt voisivat sen hoitaa itse. Nyt on koulussa kummajainen, jos on ns. uskonnoton. Ihan älytöntä.
Nimblog-blogissa Happy War (Xmas is Over) keskustellaan erilaisista joulunviettotavoista. Kirjoittajan näkemyksen mukaan uskonnon opetuksesta pitäisi poistaa loputkin tunnustuksellisuuteen viittaavat elementit, ja siirtää uskonnon opetus kouluajan ulkopuolella uskonnollisten yhdyskuntien järjestettäväksi. Näin kaikki halukkaat voisivat osallistua uskonnon opetukseen koulun jälkeen.
Mamilda hämmästelee blogissaan Et kai virsiä meillä laulata sitä, kun hän pitää aamunavausta, ja oppilaat saapuvatkin sinne virsikirjat kädessä:
Itse vähän hämmästyin, että tässä koulussa taitaa yleensä olla aamunavaukset uskonnollisia. Pitämäni oli siis poikkeustapaus, kun virsikirjoja ei tarvittu.
Kirjoittajan lapsen omassa päiväkodissa uskonnollisuus on karsittu minimiin, ja hän toivoo sen jatkuvan myös peruskoulussa. Matilda täydentää myös blogiaan toteamalla, että samaa aihetta käsitellään myös muualla:
Edit: Vähän samasta aiheesta näyttää olevan keskustelua muuallakin. Aamulehti uutisoi ”Rikotaanko uskonnonvapautta”, tätä artikkeli kommentoidaan aikakaudenydin-blogissa ja blogista löytyy myös linkki ”Kieltäkää kirkon Aamunavaukset kouluissa”-adressiin.
Marja-Liisa Walleniuksen blogissa Elämää uskonnon varjossa pohditaan sitä, kuinka hankalaa on vielä nykypäivänä elää Suomessa uskonnottomana. Kirjoittaja ihmettelee myös sitä, kuinka vaikeaa uskonnottoman lapsen oli olla päiväkodissa:
Päiväkoti ja koulu ovat sitten olleet luku sinänsä. Aina oli niin kauhean vaikeaa, kun lapsilleni piti järjestää jotain muuta tekemistä, muut menivät kirkkoon tai osallistuivat johonkin muuhun uskovaisten rituaaliin. Monia kertoja jouduin perustelemaan kantaani, miksi lapseni eivät saa osallistua näihin kirkollisiin tilaisuuksiin. Minä puolestani en ymmärtänyt silloin, enkä ymmärrä vieläkään, miksi minun ja perheeni vakaumus kyseenalaistettiin kerran toisensa jälkeen. Miten ylipäätään kunnan järjestämään päivähoitoon liittyy uskonto ja sen pakkotuputtaminen. Mielestäni kouluissakin voitaisiin uskonnonopetus korvata kaikilla oppilailla elämänkatsomustiedolla.
Toivomme tarkkaavaisten lukijoiden kertovan lisää löytämistään ET:tä käsittelevistä blogeista omissa kommenteissaan!
Terveisin: et-opetus.fi-työryhmä
Elämänkatsomustieto-blogi on avattu
www.et-opetus.fi sivuston tekijät ovat aloittaneet kirjoittamaan elämänkatsomustieto-aiheista blogia kesällä 2009. Blogissa tullaan käsittelemään mm. Suomen perus- ja lukio-opetuksen katsomusaineita, elämänkatsomustiedon opetuksen haasteita, sekä hyviä opetuskäytäntöjä.
Kirjoittamaan ja kommentoimaan ovat tervetulleita kaikki elämänkatsomustiedon opetuksesta kiinnostuneet!
Terveisin: et-opetus.fi -työryhmä
Lisäys 10.7.2009: Koululaiset, koululaisten vanhemmat, opettajat ja muut elämänkatsomustiedosta kiinnostuneet voivat tarjota omia ET-aiheisia kirjoitelmia et-opetus.fi:n palautelomakkeen kautta.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.